Joukkorahoitus yrityksen rahoitusmuotona
Rahoitusmalli, nimeltään joukkorahoitus on hieman uudempi tuttavuus yrityksille ja erilaisille hankkeille. Tämän lainapohjaisen rahoituksen toimintaperiaatteena on netissä toimiva yhteistyöhanke, missä verkostoitunut yhteisö rahoittaa yrityksen toimintaa haluamallaan rahasummalla.
Viime aikoina joukkorahoitus on kasvattanut entisestään suosiota vastauksena suomalaisten pienyritysten lainantarpeeseen. Toiminta on yleistynyt Suomessa, vaikka joukkorahoitusmarkkinat ovatkin vielä suhteellisen pienet verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoihin. Yksi yleisimpiä rahoittamisen kohteita on kehitteillä olevat hankkeet.
Joukkorahoitusalustojen käyttötarkoituksena on yksinkertaisesti joukkorahoituksen hankkiminen. Alustojen hoitamisesta vastaa luotonvälityspalvelu, jonka tehtävänä on periä rahoituksen vastaanottajilta välityspalkkio. Koska kyseessä ei ole sijoitustoiminta ja luotonvälityspalvelu ei pidä rahoja hallussaan, ei toimintaan tällöin tarvita mitään erillistä lupaa.
Joukkorahoitukselle löytyy erilaisia rahoitusmuotoja, kuten esimerkiksi vastikkeellinen joukkorahoitus. Tämä rahoitusmuoto tarkoittaa käytännössä sitä, että vastikkeena sijoittajalle voidaan antaa jokin tuote. Rahaa ei sen sijaan kuitenkaan käytetä koskaan vastikkeena.
Mitä joukkorahoitus on ja miten se toimii?
Vuonna 2012 pilottikokeiluna alkanut toiminta tarjosi ensimmäisen joukkorahoituksen välittämiseen erikoistuneen alustan. Seuraavana vuonna avattiin varsinainen oikea joukkorahoituksen alusta, Mesenaatti. Nimi on lähtöisin pilottikokeilujaksolta ja on yhä käytössä. Joukkorahoituksesta alustan kautta kokemusta löytyy esimerkiksi joidenkin tapahtumien järjestämisestä, levyprojektin rahoittamisesta sekä uuden lehden julkaisusta.
Mesenaatti on pohjoismaiden suurin vastikepohjaiseen ja lahjoituspohjaiseen joukkorahoitukseen suunnattu palvelu. Muita vastaavia palveluita ovat esimerkiksi GoFundMe ja Indiegogo sekä Yhdysvaltojen tunnetuin joukkorahoitusalusta Kickstarter.
Mesenaatin palvelu mahdollistaa joukkorahoituksen hakemisen niin pienille kuin isoimmillekin projekteille. Sen kautta yksittäiset ihmiset, työryhmät, yhdistykset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset voivat esitellä projektejaan ja hakea niille rahoitus. Joukkorahoitusta on mahdollista saada paikallisille ja valtakunnallisille sekä jopa kansainvälisille projekteille.
Joukkorahoitus on käynnistetty alkujaan rahoittaakseen startup-yrityksiä ja uusien hankkeiden kehittämisprosessia. Sen tarkoituksena on ollut muun muassa uusien ideoiden rakentaminen ja tukeminen. Lisäksi sen on todistettu olevan kaikista tehokkain keino uusien tuotteiden lanseeraamisessa markkinoille.
Yrityksen tuotteesta tai tuoteideasta kiinnostunut henkilö voi halutessaan osallistua joukkorahoitushankkeeseen hyvinkin pienellä budjetilla. Rahoittamiseen osallistuvalla yleisöllä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan suoraan tuotteeseen. Se tapahtuu tällöin rahoitettavan tuotteen tuottajan ja yleisön kesken. Tuotteeseen vaikuttaminen mahdollistaa esimerkiksi tuotekehityksen riskien vähentämisen ja mahdollisuuden kehittää tuotetta parempaan suuntaan.
Joukkorahoitus yritysrahoitusmuotona
Yrityksen on joukkorahoituksen avulla mahdollista selvittää suunnitteilla olevasta projektista kiinnostuneiden mahdollisten asiakkaiden määrä. Se lisää samalla mahdollisuuksia markkinoida kehitteillä olevaa projektia sekä myös itse yritystä. Joukkorahoitus soveltuu lisäksi tietyntyyppisten tuotteiden ennakkomyyntiin.
Joukkorahoituksen hakeminen on helppo prosessi ja samalla firman toiminta kerryttää julkisuutta edulliseen hintaan. Tätä niin sanottua yrityslainaa voidaan myöntää esimerkiksi kattamaan yrityksen käyttöpääomaa ja monenlaisia investointeja. Rahoitusta voidaan luonnollisesti tarvita myös kaikenlaisiin yrityksen hankkeisiin liittyviin kustannuksiin.
Yhdessä joukkorahoituksesta sekä myös rahoituslaitoksen tarjoamasta lainasta koostuvan lainan korko pysyy usein helpommin hallittavalla korkeudella. Joissain tapauksissa joukkorahoitus on mahdollista saada myös reaalivakuuksitta, mutta tämä on riippuvaista monista erilaisista tekijöistä ja näiden tila valkenee tarkemmin asian käsittelyn yhteydessä. Yritys on vapaa määrittelemään itse lainan ehdot, joiden nojalla sijoittajat voivat päättää osallistumisensa yrityksen rahoittamiseen.
Joukkorahoituslaki
Syyskuussa 2016 astui voimaan uusi joukkorahoituslaki. Tämän tarkoitus on esimerkiksi saada parempaa suojaa sijoittajalle ja tuoda säätelyn piiriin aikaisemmin säätelemätöntä joukkorahoitusta. Tämä selkeyttää merkittävästi viranomaisten valvontaa. Laki määrittää rahoituksen saajaa informoimaan yrityksen tilasta arvion esimerkiksi lainan takaisinmaksun ja muiden sijoittajan sijoitukseen liittyvissä tilanteissa. Tietojen pitää olla todelliset ja riittävän laajat. Rahankeräyslakia pitää noudattaa silloin, kun kysymyksessä on vastikkeettomasti myönnettävä joukkorahoitus, toisin sanoen rahankeräys vailla sijoitustoimintaa tai tuotemyyntiä.
Joukkorahoitusalusta toimii finanssivalvonnan alaisena silloin, kun yritys välittää omansa tai vierasta alkuperää olevan pääoman tapaista rahoitusta firman elinkeinotoiminnalle. Finanssivalvonnan piiriin eivät kuulu kuitenkaan rahankeräys, vertaislainanvälitys tai lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus.
Sijoittajan osalta verotukseen liittyvä kohtelu menee pääomaverotuksen luokittelun mukaisesti. Korkotuotot ja myyntivoitot ovat verotettavia pääomatulojen voimassa olevan veroprosentin mukaan. Mutta sen sijaan luovutustappio ja luottotappio ovat vähennyskelpoisia. Koska joukkorahoitusmuodot ovat vielä jokseenkin tuoreita, sen takia myös verotuksellinen kohtelu on vielä jokseenkin vaiheessa. Vertaislainat tulee ilmoittaa veroilmoituksella, aivan kuten kaikki muutkin siihen liittyvät tulo- ja menoerät, kuten esimerkiksi tulonhankkimiskulujen nimeä kantavat kustannukset.
Joukkorahoituksen riskit
Lainamuotona pk-yrityksille joukkorahoitus sisältää pääsääntöisesti enemmän myönteisiä kuin kielteisiä asioita. Mukana ovat kuitenkin omat riskit ja haasteet, kuten missä tahansa muussakin rahoitusmuodossa.
Yrityksen on aina ensin hyvä selvittää miten herättää yleisön huomio toimintaa kohtaan aivan alusta alkaen. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että loppujen lopuksi kustannukset eivät ehkä ylitäkään hyötyä. Jos vaikkapa aikaa kuluu liikaa ainoastaan joukkorahoituksen liikkeelle sysäämiseen, yrityksen rahoittamisprojektin tuki valuu osittain hukkaan. Myös henkilökunnan palkkaaminen kyseistä asiaa varten voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia yritykselle syöden samaan aikaan varsinaisen hankkeen resursseja.
Riski taloudellisista menetyksistä on kuitenkin aina olemassa ja niiden tiedostaminen kuuluu yhtenä tärkeänä osana sijoituksen tekemiseen. On hyvä siis varautua mahdollisen tuoton odottamiseen sekä yrityksen tilanteesta on hyvä olla yleensäkin perillä.
Joukkorahoitus on korkeariskistä rahoitusta sijoittajalle etenkin osake- ja velkajoukkorahoitusprosesseissa. Osakejoukkorahoituksessa rahojen menettäminen on mahdollista, jos rahoitettava firma kohtaa maksuvaikeuksia tai tekee konkurssin. Velkamuotoisen rahoituksen osalta riskit ovat pienempiä, sillä Suomessa takaisinmaksuprosentti on suhteellisen korkea. Sen sijaan osakesijoituksiin verrattuna maksuvelvollisuuden osalta velka on usein isommassa asemassa, jolloin velkojan asema on tällöin parempi osakesijoittajaan nähden.
Joukkorahoituksen muodot
Yleisesti ottaen joukkorahoitus kattaa neljä eri rahoitusmuotoa, joskin niiden rajat ovat häilyviä.
Sijoittamiseen perustuvassa joukkorahoituksessa sijoittajasta tulee osakkeenomistaja. Rahoitettava yritys saa täten käyttöönsä pääomaaja lisäksi yrityksen on oltava myös osakeyhtiö. Sijoittajalle tämä on hyvä keino saada tuottoja, mutta mukana on myös rahasijoituksen menettämisen riski. Tämä rahoitusmuoto sopii parhaiten yrityksille, joilla on jo toimintaa ja liikevaihtoa ja rahoituksen tarve on suunnattu kasvusuunnitelmien toteuttamiseen.
Vastikkeellinen joukkorahoitus perustuu ennakkomyyntiin, jossa sijoittaja tilaa tuotteen ennakkoon ja saa tästä tiettyjä etuja. Etuihin kuuluvat esimerkiksi tuotteen kehitykseen tietyin rajoituksin osallistuminen. Kyse on tässä tapauksessa enemmän kulutusostamisesta kuin sijoittamisesta.
Laina- tai velkapohjainen joukkorahoitus antaa sijoittajalle lainasummaa vastaan korkotuottoja ja liiketuottojen osuuden. Tästä käytetään myös nimitystä joukkoistettu lainaaminen. Lahjoituspohjaisen vastikkeettoman joukkorahoituksen toiminta perustuu hyväntekeväisyysperiaatteeseen, joten sen vuoksi se tarvitsee rahankeräysluvan. Tällöin sijoittajilla ei ole mahdollista saada mitään konkreettista tai rahallista vastinetta sijoitukselleen. Yleisimmin kyseessä on projektin tukeminen tai jokin jalon periaatteen toimintamuoto.
Yhteenveto
Joukkorahoituksen ydintehtävänä toimii siis useimmiten sijoittajia tukeva rahallinen panostus. Sen summa ei ole yleensä iso. Joukkorahoituksen prosessiin sisältyy kolme eri osapuolta: rahoitusta hakeva yritys, rahoitusta välittävä yritys joukkorahoitusalustoineen sekä rahoituksesta kiinnostuneet sijoittajat. Internetissä tapahtuvaan prosessiin kuuluu myös välittäjätaho. Välitysyritys nostaa omaa erillistä välityspalkkiota lainaa hakevalta yritykseltä.
Muun muassa pankkien tiukentuneet lainaehdot ja lisääntyneet sääntelyt sekä finanssikriisi ovat syitä joukkorahoituksen yleistymiseen. Tätä rahoitusmuotoa käytetään uusien yritysten alkuun pääsemisen lisäksi myös yritysten kehittämiseen ja sen kasvun rahoittamiseen. Hakuprosessiin kuuluu selvittää mihin lainaa haetaan, mikä on lainasumma ja millaiset ovat yrityksen taloudelliset varat koron maksamisen kannalta. Myös laina-ajan suunnittelulla on tärkeä rooli haettaessa joukkorahoitusta.
