Mikä on hankintameno-olettama?
Osakkeilla tai muilla arvopapereilla kauppaa käyvä on saattanut törmätä termiin hankintameno-olettama, erityisesti vuosittaista veroilmoitusta laatiessaan. Hankintameno-olettaman käyttömahdollisuudet kannattaa tuntea, jotta voi optimoida omaa verotustaan. Kyseessä on laillinen keino, jolla voi joissakin tapauksissa säästää sievoisia summia.
Hankintameno-olettamalla tarkoitetaan Verohallinnon tarjoamaa työkalua, jota mahdollisesti hyödyntämällä sijoittaja voi itse päättää, haluaako hän käyttää myydyn osakeomistuksen hankintamenona sen todellista arvoa tai tiettyä olettamaa eli hankintameno-olettamaa. Olettamaa voidaan käyttää myös siinä tapauksessa, kun sijoituksen todellinen hankinta-arvo ei ole tiedossa.
Osakekauppojen verotus ja hankintameno
Lähtökohtaisesti kaikki arvopaperien myynnit Suomessa ovat veronalaista tuloa, pois lukien aivan pienimmät luovutukset. Myyntivoitosta maksettava vero määräytyy pääomatulojen veroprosentin mukaan. Tällä hetkellä vuositasolla kertyvien pääomatulojen veroprosentit ovat seuraavat:
- Aina 30 000 euroon asti pääomatuloista maksetaan 30% veroa
- 30 000 euroa ylittävältä osalta pääomatuloista maksetaan 34% veroa
Arvopaperien myynnissä noudatetaan aina niin kutsuttua FIFO-periaatetta. Tämä tarkoittaa, että jos myyt vain osan omistuksestasi ja samaa osaketta on ostettu eri ajanjaksoilla, katsotaan ensin ostetut erät myös myytävän ensin. Näin ollen kyseisen myytävän erän voitto tai tappio voi erota olennaisesti osakesalkussa näkyvästä koko erän keskiarvosta.
Osinkojen verotus poikkeaa yllä olevasta
Vaikka pääomatuloista maksetaan veroa yllä olevan säännön mukaisesti, on olemassa joitakin poikkeuksia. Mikäli esimerkiksi olet saanut osakkeistasi osinkoa, on näiden verotus hieman erilainen.
Pörssiyhtiön osingosta vain 85% on verotettavaa pääomatuloa, jolloin veroa maksetaan 85% * 30/34% eli 25,5% tai 28,9%. Niin ikään muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön osinkojen verotus poikkeaa yllä olevasta. Koska kyseessä on osinko, ei kauppa, ei hankintameno-olettamaa myöskään sovelleta.
Osakesäästötilillä ei voi käyttää hankintameno-olettamaa
Myös viime vuosina suosituksi tulleen osakesäästötilin verotus poikkeaa yllä olevasta. Toisin kuin osingot, osakemaksutilin ostot ja myynnit ovat kuitenkin sinänsä normaaleja arvopaperikauppoja.
Osakesäästötili poikkeaa tavallisesta arvo-osuustilistä siinä, että verojen maksu tapahtuu vasta, kun rahaa siirretään osakesäästötililtä omalle pankkitilille. Tämä tarkoittaa sitä, että tilin sisällä voi tehdä kauppaa vapaasti, eikä voittoja tarvitse ilmoittaa verottajalle ennen kuin tililtä kotiuttaa rahaa tai se lopetetaan.
Sijoittajan on hyvä huomioida, että hankintameno-olettaman käyttö ei ole lainkaan mahdollista osakesäästötilillä. Sen sijaan osakesäästötili tarjoaa joitakin muita hyviä puolia verrattuna arvo-osuustiliin. Osakesäästötilin ominaisuuksiin ja verotukseen kannattaa tutustua tarkemmin, mikäli omistaa osakesäästötilin tai on kiinnostunut siitä.
Mitä hankintameno-olettama tarkoittaa?
Kun myyt osakkeita, myynnistä syntyy voittoa tai tappiota. Voitoista tulee maksaa veroa ja tappiot voi vuorostaan vähentää verotuksessa tietyin edellytyksin. Sijoittaja voi valita itselleen edullisemman tavan voiton verotukseen, kahdesta eri tavasta. Nämä tavat ovat todellinen hankintameno sekä hankintameno-olettama. Hankintameno-olettamana käytetään kahta eri prosenttiarvoa, riippuen omistuksen kestosta.
Jos olet omistanut myymäsi osakkeet alle 10 vuotta, käytetään hankintameno-olettamana 20% osakkeiden myyntihinnasta
Kun olet omistanut myymäsi osakkeet 10 vuotta tai yli, käytetään hankintameno-olettamana 40% osakkeiden myyntihinnasta.
Hankintameno-olettamaa voi halutessaan käyttää aina, mutta sen käyttö ei ole läheskään aina järkevää. Se, kannattaako hankintameno-olettamaa käyttää, riippuu sekä sijotuksen arvonnoususta, että omistuksen ajallisesta kestosta.
Huomioi että kyseessä on nimenomaan myytävän osake-erän omistuksen kesto, ei se milloin viimeisin osake on ostettu. Esimerkiksi jos olet sijoittanut osakkeeseen useassa erässä, voivat eri ajankohtina ostetut osake-erät olla kehittyneet hyvin eri tavalla. Lisäksi eteen voi tulla tilanne, jossa vain kauemmin omistettu osuus myyntierästä oikeuttaa 40% hankintameno-olettaman käyttöön.
Esimerkki 1: hankintameno-olettaman käytöstä
Sitä, milloin hankintameno-olettaman käyttö on järkevää, ei ole aina helppo hahmottaa. Oheiset esimerkit selventävät, milloin hankintameno-olettaman käyttö on järkevää ja milloin ei.
Esimerkki 1: hankintameno-olettaman käyttö on järkevää
Pekka on myynyt 10 000 eurolla osakkeita, jotka on ostettu viisi vuotta sitten. Voiton osuus myyntihinnasta on 6000 euroa eli osakkeiden alkuperäinen hankintahinta on 4000 euroa. Pekalla ei ole muita voittoja eli veroprosentti on 30%. Muita kuluja ei myöskään ole.
Todellisella hankintahinnalla Pekka joutuu maksamaan veroa voiton osuudesta eli 6000 * 30% = 1800 euroa.
Hankintameno-olettamassa käytetään oletuksena 20% myyntihinnasta, koska osakkeet on omistettu alle 10 vuotta. 20% myyntihinnasta on tässä tapauksessa 20% * 10 000 euroa = 2000 euroa. Voittoa kertyisi siis 8000 euroa, eli veroja näin ollen 8000 * 30% = 2400 euroa. Hankintameno-olettaman käyttö ei siis ole Pekalle järkevää, sillä veroja tulee maksaa enemmän kuin todellisella hankintamenolla.
Esimerkki 2: hankintameno-olettaman käyttö on järkevää
Matti on myynyt niin ikään 10 000 euroa osakkeita, jotka on ostettu 10 vuotta sitten. Osakkeiden alkuperäinen hankintahinta on 2000 euroa eli voittoa on kertynyt jopa 8000 euroa.
Todellisella hankintahinnalla Matin tulee maksaa veroja 8000 * 30% = 2400 euroa. Koska osakkeet on omistettu yli 10 vuotta, käytetään hankintameno-olettamana 40% osakkeiden myyntihinnasta eli 4000 euroa (40% * 10 000). Näin ollen veroja tulee maksaa jäljelle jäävästä 6000 eurosta eli 6000 * 30% = 1800 euroa.
Jälkimmäisessä esimerkissä Matti voi siis säästää jopa 600 euroa käyttämällä hankintameno-olettamaa verotuksessa.
Milloin hankintameno-olettama on kannattava?
Siihen, kuinka kannattavaa hankintameno-olettaman käyttö on, vaikuttaa pääasiassa kaksi asiaa. On huomioitava sekä myytävän sijoituksen tuotto että sen ajallinen kesto.
Käytännössä hankintameno-olettaman käyttö on yleensä hyödyllistä vasta, kun sijoitus on ollut osakesalkussa vähintään 10 vuoden ajan. Tämä johtuu siitä, että jotta hankintameno-olettaman käyttö olisi järkevää, alle 10 vuoden sijoitusten kurssinousun pitäisi olla huomattava, yli 5x sijoituksen suuruus.
Toisinaan kuitenkin salkkuun osuu todellinen kurssiraketti, joka nousee erittäin paljon lyhyessä ajassa. Tämä on epätyypillistä, mutta esimerkiksi jotkin käänneyhtiöt voivat nousta satoja prosentteja onnistuneen käänteen jälkeen. Mikäli tunnistaa omassa salkussaan tällaisen tapauksen ja on myymässä sitä, kannattaa tarkistaa, kumpi hankintahinta tulee edullisemmaksi verotuksen kannalta.
Jos harkitsee hankintameno-olettaman käyttöä, on hyvä huomioida, että sitä käytettäessä ei luovutushinnasta voi enää vähentää muita kuluja, esimerkiksi säilytyskuluja tai osto- ja myyntipalkkioita. Nämä ovat tosin yleensä varsin vähämerkityksellisiä etenkin suuremmissa myynneissä.
Tarkista aina veroilmoituksesi huolella
Vaikka suurin osa osakekaupoista toimitetaan nykyään automaattisesti Verohallinnolle, on tärkeää tarkistaa, että tiedot ovat oikein. Tämä tarkoittaa, että on omalla vastuullasi tarkistaa, että kaikki myynnit ja muut tapahtumat löytyvät Verohallinnon tiedoista.
Käy läpi jokainen tekemäsi kauppa ja vertaa niitä arvopaperinvälittäjän tai pankkisi laskelmaan. Toisinaan esimerkiksi jonkin myydyn osakkeen hankintahinta voi puuttua kokonaan Verohallinnon tiedoista. Lisää tarvittaessa puuttuvat myynnit sekä korjaa virheet esimerkiksi hankintahinnoissa.
Omavero-palvelussa voit myös helposti valita, haluatko käyttää myyntivoitosta kertyvän veron laskemiseen todellista hankintamenoa vai hankintameno-olettamaa. Valitse aina itsellesi edullisin vaihtoehto eli se vaihtoehto, jota käyttämällä joudut maksamaan vähemmän veroja. Verohallinnon Omavero-palvelussa huomioidaan nykyään automaattisesti sijoittajalle edullisin vaihtoehto, mutta tiedoissa voi aina olla virheitä.
Yhteenveto: hankintameno-olettama sopii lähinnä pitkäaikaisessa omistuksessa olleisiin myynteihin
Verosuunnittelu on laillinen tapa vaikuttaa omaan verotukseen Suomessa. Yksi sijoittajan työkaluista verosuunnittelua varten on hankintameno-olettama. Se kannattaa huomioida erityisesti, jos on tullut myyneeksi omistuksia, jotka ovat majailleet osakesalkussa jo pitkään.
Hankintameno-olettaman käyttö on järkevää lähinnä sellaisissa tilanteissa, kun omistus on ollut pitkäaikainen ja/tai sen arvo on kasvanut merkittävästi. Lyhytaikaisissa sijoituksissa, joissa voittoa on kertynyt korkeintaan kymmeniä prosentteja, hankintameno-olettamaa ei kannata käyttää.
Sijoittajan tulee tarkistaa veroilmoituksensa itse ja valita, kumpaa hankintamenoa hän haluaa käyttää. Omavero-palvelu osaa lähtökohtaisesti huomioida sijoittajalle edullisemman vaihtoehdon. Tästä huolimatta tiedoissa voi aina olla virheitä ja ne pitää tarkistaa huolellisesti. On sijoittajan vastuulla, että Verohallinto saa tietoonsa oikeat luvut.
