Etusivu » Verolaskuri » Lahjaverolaskuri

Lahjaverolaskuri

Lahjalla tarkoitetaan omaisuuden siirtymistä toiselle ilman korvausta. Kun yksittäisen lahjan tai usean lahjan yhteisarvo on 5000 euroa tai enemmän, pitää lahjasta maksaa lahjaveroa. Lahjaverolaskurin avulla selvität vero-osuuden suuruuden.

*Lahjoihin, jotka on saatu vuonna 2017 tai myöhemmin

Verollinen määrä

0 €

Vero (Veroluokka I)

0 €

Netto

0 €

Veroprosentti

0 %

Mikä on lahjavero?

Lahjaveron peruspiirteiden tuntemisella pääsee jo pitkälle. Erityisen olennaista on tietää, mitkä ovat eri veroluokat ja miten lahjaverotaulukot vaihtelevat niiden välillä. Lahjavero on läheinen käsite perintöverolle, joka käydään lyhyesti läpi tässä artikkelissa. Kun lahjaveron peruspiirteet ovat hallussa, voit testata lahjaverolaskuriamme. Syvällisempää tietoa lahjaverosta kerrotaan artikkelin loppupuolella.Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä lahjaverolla tarkoitetaan. Koska lahjaveroon liittyvät säädökset muuttuvat säännöllisesti muutaman vuoden välein, on tärkeää päivittää osaamista tietyin väliajoin. Lahjavero koskee lähes jokaista suomalaista jossain kohtaa elämää, mikä korostaa sen tuntemisen tärkeyttä entisestään.

Lahjaverolla tarkoitetaan vero-osuutta, joka maksetaan 5000 euron tai suuremman arvon lahjoista. Lahjavero koskee myös samalta lahjoittajalta saatuja lahjoja kolmen vuoden ajalta, joiden arvo on yhteensä 5000 euroa tai enemmän. Veroilmoituksen lahjasta, tai ennakkoperinnästä tekee lahjan saaja. Lahjansaajan tulee tehdä veroilmoitus kolmen kuukauden sisällä lahjan saamisesta.

Lahjaverotuksessa lahjan arvo määräytyy sen mukaan, mikä on sen arvo lahjoitus hetkellä. Lahjaveron suuruuteen vaikuttaa olennaisesti lahjoitetun omaisuuden arvo, sekä sukulaisuussuhde. Sukulaisuussuhde määrittää sen, kumpaan veroluokkaan lahja luetaan. Veroluokat jaetaan karkeasti kahteen: sukulaisiin ja näiden ulkopuolelle kuuluviin henkilöihin.

Veroluokat

Veroluokalla tarkoitetaan lahjansaajan ja lahjanantajan välistä suhdetta. Suhde voi olla joko lähiomaisen kuten isovanhemman kanssa, tai ulkopuolisen henkilön, kuten ystävän kanssa.

  1. Veroluokkaan kuuluvat muun muassa aviopuoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, avopuoliso tai perillinen.
  2. Veroluokkaan kuuluvat muut kuin 1. veroluokkaan kuuluvat sukulaiset, kuten suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt.

Lahjaveroasteikot

Lahjaveroasteikot noudattavat samoja asteikkoja, jotka määriteltiin vuonna 2017. Tätä ennen saadut lahjat noudattavat jälkimmäisiä taulukkoja. Huomionarvoista tässä on, että vuonna 2017 pienimmän arvoluokan alarajaa on nostettu tuhannella eurolla. Toinen huomioitava asia on veroluokkien erot. Selkeä havainto on se, että 2. veroluokka joutuu maksamaan selkeästi suurempaa lahjaveroa. Tämä tarkoittaa erityisen tarkkuuden vaatimista tilanteessa, jossa olet saamassa arvokasta lahjaa ystävältä tai joltain muulta tutulta.

Veroluokat 2017 jälkeen

1. veroluokka: lähimmät sukulaiset:

Lahjan arvo Vero alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta
5 000–25 000 100 8 %
25 000–55 000 1 700 10 %
55 000–200 000 4 700 12 %
200 000–1 000 000 22 100 15 %
1 000 000– 142 100 17 %

2. veroluokka: lähimmät sukulaiset:

Lahjan arvo Vero alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta
5 000–25 000 100 19 %
25 000–55 000 3 900 25 %
55 000–200 000 11 400 29 %
200 000–1 000 000 53 450 31 %
1 000 000– 301 450 33 %

VEROLUOKAT 2015 JA 2016

1. veroluokka: lähimmät sukulaiset:

Lahjan arvo Vero alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta
4 000–17 000 100 8 %
17 000–50 000 1 140 11 %
50 000–200 000 4 770 14 %
200 000–1 000 000 25 770 17 %
1 000 000– 161 700 20 %

2. veroluokka: lähimmät sukulaiset:

Lahjan arvo Vero alarajan kohdalla Veroprosentti ylimenevästä osasta
 4 000–17 000 100 21 %
 17 000–50 000 2 830 27 %
 50 000–1 000 000 11 740 33 %
1 000 000– 325 240 36 %

 

Lahjaveron hoitaminen

Lahjaveron hoitaminen on yksinkertaista. Kun saat arvokkaan lahjan esimerkiksi isovanhemmiltasi, arvioit ensimmäisenä mikä on yksittäisen lahjan arvo. Lahjojen arvonmääritys käydään läpi myöhemmin. Tämän jälkeen mietit, oletko saanut isovanhemmiltasi kolmen vuoden sisällä muita lahjoja, joiden yhteisarvo tällä hetkellä olisi 5000 euroa tai enemmän. Jos yksittäisen lahjan tai lahjojen yhteisarvo kolmen vuoden sisällä on yli 5000 euroa, tulee sinun ilmoittaa lahja verohallintoon. Jos lahjan tai lahjojen yhteisarvo on 4999 euroa tai vähemmän, ei veroilmoitusta tarvitse tehdä.

Jos 5000 euroa täyttyy, tulee lahjansaajan tehdä lahjaveroilmoitus. Lahjaveroilmotus tehdään Vero.fi palvelussa. Lahjaveroilmoitus tulee tehdä kolmen kuukauden sisällä lahjoitus päivästä, tai siitä päivämäärästä, kun erillisten lahjojen yhteisarvo on noussut 5000 euroon tai sen yläpuolelle.

Kun ilmoitus on tehty, jäät odottamaan verotuspäätöstä. Verotuspäätös tulee sekä postitse kotiin, että OmaVeroon. Päätöksessä ilmoitetaan maksettava vero maksuohjeineen. Veron ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun olet saanut veropäätöksen.

Perintövero

Perintövero on läheinen käsite lahjaveron kanssa, vaikka niillä ei ole suoraa yhteyttä tai vaikutusta toisiinsa. Perintöveron ja lahjaveron sekoittaa helposti keskenään, minkä takia on tärkeää tiedostaa molempien tarkoitus. Perintöveroa maksetaan 20 000 euroa ylittävästä perinnöstä. Perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaissuhteen perusteella. Perintöverotukseen liittyy lukuisia muita säännöksiä, joita emme kuitenkaan käy tässä artikkelissa tämän enempää läpi.

Ehkä olennaisin asia, joka lahjaveron ja perintöveron suhteen on hyvä tietää, on se, että monet ikääntyvät ihmiset jakavat hyvissä ajoin lahjasummia esimerkiksi lapsille välttäen näin perintöveron maksua. Yleistä on esimerkiksi se, että ikääntyvä henkilö antaa 4999 euron rahasumman kolmen vuoden välein. Näin hänen ei tarvitse maksaa lahjaveroa ja samalla perintöveron määrä pienenee.

Mitä muuta lahjaverossa tulee ottaa huomioon?

Edellä on käyty läpi lahjaveron peruspiirteet; mitä se tarkoittaa, minkä mukaan sitä pitää maksaa, miten lahjavero maksetaan ja miten perintövero liittyy lahjaveroon. Näiden ohjeiden kertaus tarjoaa valmiuden hallita oikeaoppiset toimet vastaanottaessa lahjaa.

Mitä muita asioita lahjaveroon liittyy? Jos lahjavero on sinulle ajankohtainen aihe, tai olet muuten vain kiinnostunut, kannattaa tietämystä laajentaa perusasioiden ulkopuolelle. Lahjaveron kohdalla voidaan esimerkiksi miettiä miten tietynlaisen lahjan arvo määräytyy, mitä lahjan hallintaoikeudella tai lahjaluonteisella kaupalla tarkoitetaan, miten kansainväliset tilanteet ratkotaan lahjaveron kannalta ja miten ennakkoratkaisu liittyy lahja- ja perintöverotukseen. Näihin asioihin tutustumme seuraavaksi.

Lahjan arvon määritys

Lahjan arvo on helppo määrittää tapauksissa, joissa kyseessä on rahasumma. Mutta entäpä tilanteet, joissa kyseessä on esimerkiksi fyysinen esine tai vaikka kiinteistö? Näissä tapauksessa lahjan arvo määräytyy sen mukaan, mikä on lahjan käypä arvo lahjoituspäivänä. Lahjan käypä arvolla tarkoitetaan lahjan todennäköistä myyntihinta lahjoituspäivänä. Tästä arvosta lasketaan verotettava osuus.

Miten käypä arvo määritetään? Määrittäminen riippuu paljolti siitä, missä muodossa lahja tai omaisuus on. Jos kyseessä on arvopaperi tai rahasto-osuus, arvon saa selvitettyä pankista tai sijoituspalvelusta. Jos kyseessä on kiinteistö, tulee asiassa hyödyntää esimerkiksi alan asiantuntijaa kuten kiinteistövälittäjää tai vertailukauppaa. Tätäkin monimutkaisemmaksi arvon määrittäminen menee metsä- tai maatilojen kohdalla, joihin liittyvään arvostamiseen tulee tutustua Vero.fi -sivustolla.

Hallintaoikeus

Lahjaveron kohdalla hallintaoikeudella tarkoitetaan pykälää, jonka kautta lahjanantaja voi pidättää hallintaoikeuden joko itselleen tai toiselle henkilölle. Hallintaoikeus voi olla yhden henkilön lisäksi usealla henkilöllä samaan aikaan. Hallintaoikeuden kautta lahjanantaja pystyy pitämään itsellään tiettyjä oikeuksia omaisuuteen liittyen.

Tyypillinen hallintaoikeustilanne esiintyy asunnon vuokraamisen yhteydessä. Henkilö voi antaa lahjana omistusasunnon esimerkiksi lapselleen, mutta pitää asuntoon hallintaoikeuden. Näin hän saa muun muassa käyttää lahjoitettua omaisuutta, saa itselleen vuokra-asunnon tuotot ja vastaa omaisuuteen liittyvistä kiinteistä kustannuksista. Hallintaoikeuden haltija ei voi kuitenkaan ilman lahjansaajan sopimusta luovuttaa tai myydä omaisuutta tai omaisuuteen liittyvää oikeutta, kuten vuokraoikeutta.

Siinä tapauksessa vastaanottaessa lahjaa, johon on liitetty hallintaoikeus lahjanmyöntäjälle tai jollekin muulle henkilölle, on syytä tiedostaa seuraavat asiat:

  • olet lahjoitetun omaisuuden omistaja
  • maksat vähemmän lahjaveroa hallintaoikeuden takia
  • omistajuudesta huolimatta et voi myydä lahjaa ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta

Lahjaluonteinen kauppa

Lahjanluonteisella kaupalla tarkoitetaan tilannetta, jossa omaisuuden kauppahinta on vähemmän kuin omaisuuden käypä arvo. Toisin sanoen tämä tarkoittaa, että omaisuus myydään normaalia alhaisemmalla hinnalla. Luonnollisesti verottaja puuttuu myös tämäntyyppiseen kaupankäyntiin.

Kun omaisuuden myyntihinta on maksimissaan 75% omaisuuden käyvästä arvosta, on kyseessä lahjanluonteinen kauppa, josta pitää lain mukaan maksaa veroa. Maksettava vero määräytyy käyvän arvon ja omaisuudesta maksetun kauppahinnan erotuksena. Erotuksesta jäljelle jäävä summa verotetaan normaalina lahjaverona veroluokka-asteikon mukaan.

Lahjavero kansainvälisissä tilanteissa

Lahjavero tulee huomioida myös siinä tapauksessa, kun lahja tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Myös päinvastaisissa tilanteissa, jossa omaisuus sijaitsee ulkomailla, on maksettava lahjaveroa. Tässä tapauksessa joko lahjanantajan tai lahjansaajan on asuttava Suomessa.

Kansainvälisissä tilanteissa lahjaveroa maksetaan silloin, kun

  • lahjansaaja tai lahjanantaja asui lahjoitushetkellä Suomessa tai
  • lahjoitus koskee omaisuutta, jonka varoista enemmän kuin 50% muodostuu Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta.

Tyypillinen kansainvälinen tilanne on se, jossa suomalainen saa ulkomailta rahalahjan. Jos lahjansaaja asuu lahjoitus hetkellä Suomessa, on hänen maksettava lahjasta veroa. Joissain tilanteissa lahjansaaja joutuu maksamaan lahjastaan veroa, vaikka sekä hän että lahjanantaja asuvat ulkomailla. Myös tässä tapauksessa lahjoitettava omaisuus on Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta tai vaihtoehtoisesti osakkeita tai osuuksia, jonka varoista yli 50% muodostuu kiinteästä omaisuudesta, joka sijaitsee Suomessa. Kansainvälisiin tilanteisiin löytyy paljon syventäviä vero-ohjeita Vero.fi -sivustolta.

Lahjaveron ennakkoratkaisu

Lahja- ja perintöveroon on mahdollista hakea ennakkoratkaisua. Yleisellä tasolla ennakkoratkaisu tarkoittaa sitovaa päätöstä siitä, miten Verohallinto toimittaa verotuksen tietyssä veroasiassa. Ennakkoratkaisua haetaan tyypillisesti suuremmissa hankkeissa, kuten yrityksen tai suuremman kiinteistön sukupolvenvaihdoksessa. Pienempiin veroasioihin ei kannata, tai ole syytä hakea ennakkoratkaisua sen korkean kustannuksen takia. Ennakkoratkaisua voi hakea sekä lahjanantaja että -saaja.

Lahjoittaminen verovapaasti – näin se onnistuu

Kuluttajan on siis mahdollista lahjoittaa myös verovapaasti näin halutessaan. Lahjoittaminen verovapaasti onnistuu kuitenkin ainoastaan tiettyjen reunaehtojen täyttyessä.

Kuten tekstissä aiemmin mainittiin, lahjavero on veroa lahjasta, jonka arvo on 5000 euroa tai enemmän. Tämä tarkoittaa kuitenkin samalla myös sitä, että alle 5000 euron lahjasta vastaanottajan ei tarvitse maksaa lahjaveroa.

Lahjaveroa tarkastellaan kolmen vuoden tarkastelujaksoin. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että kuluttaja saa lahjoittaa toiselle verovapaasti 4999 euroa kolmen vuoden välein. Tämän summan yli menevät lahjat siirtyvät lahjaveron säännöstelyn piiriin.

Verohallinnon ohjeistusten mukaan lahjan vastaanottajan on toteutettava ilmoitus lahjaveroa varten enintään kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä.

Lahjavero pähkinänkuoressa

Toivottavasti luettuasi tämän artikkelin olet oppinut jotain uutta lahjaveroon liittyen. Jos tietotulva on ollut ylitsepääsemätöntä ja jotain asioita on päässyt unohtumaan, palautellaan vielä lopuksi mieleen artikkelin olennaisimmat aihealueet tiivistelmän muodossa.

Artikkelin alussa tutustuttiin lahjaveron käsitteeseen pintapuolisesti; mitä sillä tarkoitetaan, miten se määräytyy ja miten lahjaveroilmoitus tehdään. Testasit myös toivon mukaan lahjaverolaskuriamme joko kuvitteellisella tai reaalimaailman arvosummalla. Artikkelin loppupuolella käytiin läpi ei niin olennaisia tai tärkeitä lahjaveron osa-alueita, joita olivat arvon määräytyminen, hallintaoikeuden vaikutukset, lahjanluonteisen kaupan ominaispiirteet, kansainvälisissä tilanteissa toimiminen sekä ennakkoratkaisun mahdollisuus lahjaverossa. Edellisessä pääkappaleessa nostimme vielä esiin sivustoja, joilta löytää ajankohtaista tietoa veroasioihin liittyen, kuten juuri lahjaveroon liittyen.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Pohtiessasi lahjaveroa kannattaa sinun ottaa kaikki hyöty irti myös muista palveluistamme – lähde nyt kilpailuttamaan tehokkaasti kulujasi kuten:

Sähkösopimuksen kilpailuttaminen Asuntolainan kilpailuttaminen Lainojen kilpailuttaminen

Lahjavero – Usein kysyttyä

Mikä on lahjaveroprosentti?
Lahjalla tarkoitetaan omaisuuden siirtymistä toiselle ilman korvausta. Kun yksittäisen lahjan tai usean lahjan yhteisarvo on 5000 euroa tai enemmän, pitää lahjasta maksaa lahjaveroa. Lahjaveroprosentti määräytyy lahjan arvon mukaan.
Paljonko voi lahjoittaa verovapaasti?
5000 euron arvosta kolmen vuoden välein.
Miten lahjavero maksetaan?
Verohallinnon sivuilla. Prosessi alkaa siitä, että ensin varmistat lahjan arvon, sitten teet 3 kuukauden sisällä lahjan saatuasi lahjaveroilmoituksen ja lopuksi saat lahjaveropäätöksen ja maksuohjeet.
Kuka maksaa lahjaveron?
Lahjaveron maksaa lahjan saaja.
Voiko lahjoittaja maksaa lahjaveron?
Voit, mutta huomion arvoista on se, että veron maksaminen käsitetään myös lahjana. Eli mikäli maksat lahjaveron vaikkapa poikasi puolesta, tulee pojan tehdä myös tästä tapahtumasta lahjaveroilmoitus.

Muita aiheeseen liittyviä sivuja: