Työttömyyskassat Suomessa
Työttömyyskassa on työntekijälle vapaaehtoinen palvelu, joka maksaa jäsenilleen ansioturvaa työttömyyden tai vuorotteluvapaan aikana. Riippuen siitä, onko kyseessä työttömyys vai vuorotteluvapaa, puhutaan joko ansiosidonnaisesta päivärahasta tai vuorottelukorvauksesta.
Tässä artikkelissa kerromme, miten työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä ja mitkä ovat kassan suurimmat hyödyt työntekijälle. Kerromme myös, miten voi arvioida saamasi korvauksen määrää ja verrata sitä kassan jäsenmaksuun.
Minkälaisia työttömyyskassoja Suomessa on?
Suomessa tulee olemaan vuonna 2025 yhteensä 12 palkansaajien työttömyyskassaa sekä yksi yrittäjille tarkoitettu kassa. Kassojen määrä on viime vuosina vähentynyt reippaasti, kun kassoja on muun muassa yhdistynyt suuremmiksi yksiköiksi.
Työttömyyskassojen yhteenlaskettu jäsenmäärä Suomessa on noin 2 miljoonaa henkilöä. Suurin kanssa on YTK, jonka jäsenmäärä on yli 500 000 palkansaajaa. Suuria kassoja ovat myös korkeakoulutettujen KOKO-kassa sekä Avoin työttömyyskassa, joissa molemmissa on satoja tuhansia jäseniä.
Kuinka työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä?
Valitsemaansa työttömyyskassaan voi liittyä, kun on työssä tai toimii yrittäjänä. Lyhytkin työskentelyjakso riittää, eikä kyseessä tarvitse näin ollen olla esimerkiksi vakituinen työpaikka. Kerromme työssäoloajan laskemisesta tuonnempana tarkemmin.
Osa työttömyyskassoista on avoimia kaikille, kun taas osa on tarkoitettu tietyllä toimialalla työskenteleville henkilöille. Edellytyksenä voi olla esimerkiksi alan koulutus. Jäseneksi liittyminen onnistuu sähköisesti valitsemasi työttömyyskassan nettisivujen kautta.
Työttömyyskassojen jäsenmaksut vaihtelevat, joten kassan valintaan kannattaa uhrata hieman aikaa. Jäsenmaksu voi myös määräytyä erilaisin perustein eli se voi olla esimerkiksi tietty prosenttiosuus palkasta tai määrätyn suuruinen, kiinteä vuosimaksu. Henkilön palkkataso voikin vaikuttaa merkittävästi siihen, mikä kassoista on itselle edullisin vaihtoehto.
Työttömyyskassan vaihtaminen on helppoa
Jos olet jo jonkin työttömyyskassan jäsen, voit halutessasi vaihtaa kassan helposti toiseen kassaan. Näin kannattaa toimia esimerkiksi silloin, kun toinen kassa osoittautuu huomattavasti omaa kassaa edullisemmaksi, eikä työntekijällä ole rajoitusta liittyä toisen, edullisemman kassan jäseneksi.
Irtisanoutuminen vanhasta kassasta hoituu kätevimmin ottamalla yhteyttä uuteen kassaan ja pyytämällä heitä siirtämään asiakkuus uuteen kassaan. Näin vältytään katkoksilta, jotka voivat vaikuttaa ansiosidonnaisen päivärahan maksuun myöhemmin.
Kun vanhan ja uuden työttömyyskassan jäsenyyksien väliin jäävä aika on maksimissaan kuukausi, sinun ei tarvitse aloittaa työskentelykauden kerryttämistä uudelleen uudessa kassassa. Näin ollen kannattaa varmistaa, että vanhan ja uuden kassan väliin jäävä ajanjakso ei pääse tätä pidemmäksi.
Kuka voi nostaa ansiosidonnaista päivärahaa kassasta?
Vaikka työttömyyskassoja on olemassa useita, ansiosidonnaisen päivärahan nostamisen ehdot ovat täysin samat eri kassojen välillä. Henkilö voi nostaa ansiosidonnaista päivärahaa seuraavien ehtojen täyttyessä:
- hän on kokonaan tai osittain työtön (esimerkiksi lomautettu tai osa-aikatyössä)
- henkilö on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ja hakee kokoaikatyötä
- hän kuuluu johonkin työttömyyskassaan ja on ollut työssä vähintään 26 viikkoa kassan jäsenyysaikana.
On tärkeää ilmoittautua työttömäksi työntekijäksi heti työttömäksi jäädessä. Ansiopäivärahaa maksetaan vain ajalta, jolloin ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi on tehty. Näin ollen, vaikka muut ehdot täyttyisivät, päivärahan maksu ei ala ennen ilmoittautumista.
Minkälainen työ kerryttää ansiosidonnaista päivärahaa?
Lähtökohtaisesti henkilö voi nostaa ansiosidonnaista päivärahaa kassasta oltuaan kassan jäsenaikana töissä vähintään 26 viikkoa. Laskelmassa huomioidaan vain sellaiset viikot, jolloin työtunteja on kertynyt vähintään 18. Työn ei tarvitse olla yhtäjaksoista, vaan työviikkojen laskennassa huomioidaan kaikki työviikot edellisen kahden vuoden ja neljän kuukauden ajanjaksolta.
Edellytyksenä on tämän lisäksi, että henkilö on saanut normaalia, työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Mikäli alalla ei ole lainkaan työehtosopimusta, sovelletaan 1399 euron minimikuukausirajaa. Palkan tulee siis ylittää vähintään tämä summa, jotta työskentely voidaan lukea ansiosidonnaisia päiviä kerryttäväksi.
Kuinka arvioin ansiosidonnaisen päivärahan suuruutta?
Maksettavan ansiosidonnaisen päivärahan summa lasketaan työttömyyttä edeltävän palkan perusteella. Laskelmassa huomioidaan vähintään 6 edeltävän kuukauden palkkatulot bruttomääräisenä. Peruspalkan lisäksi huomioitavia ovat esimerkiksi vuosiloma-ajan palkka ja irtisanomisajan palkka sekä lisät, esimerkiksi vuorotyölisä.
Päivärahan perusteena käytettävä palkkataso ei kuitenkaan ole täysin sama kuin henkilön bruttopalkka, sillä siitä vähennetään tietty osuus, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja ja sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Vähennys on tällä hetkellä noin 4 %.
Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan jopa 400 päivän ajalta
Kun jäät työttömäksi ja kuulut työttömyyskassaan, sinulle maksetaan tulojesi perusteella määräytyvää ansiosidonnaista päivärahaa. Päivärahaa maksetaan yhteensä joko 300 tai 400 päivältä.
400 päivän ansiosidonnainen päiväraha edellyttää, että työssäoloaika on kestänyt vähintään 3 vuotta ennen työttömyyden alkamista. Jos henkilö on iältään vähintään 58 vuotta ja ollut työssä 5 vuotta tai enemmän viimeisen 20 vuoden aikana, ansiosidonnaista päivärahaa voidaan myöntää jopa 500 päiväksi.
Päiväraha lasketaan viiden työssäolopäivän perusteella. Näin ollen esimerkiksi 400 päivän ansiosidonnainen päiväraha päättyy noin 1,5 vuodessa. Mikäli henkilö tekee ajanjakson sisällä osa-aikaista työtä tai keikkaluontoista työtä, riittävät päivät luonnollisesti pidempään.
Ikääntyneille henkilöille voidaan maksaa pidennettyä ansiopäivärahaa
Tietyin ehdoin ansiosidonnaista päivärahaa voidaan maksaa myös huomattavasti pidempään, jopa 65 ikävuoteen saakka. Tämä on mahdollista seuraavin ehdoin:
- päivärahan hakija on syntynyt vuonna 1957–1960 ja täyttää 61 vuotta ennen kuin ansiopäivärahojen maksun enimmäisaika täyttyy
- hakija on syntynyt vuonna 1961 tai sen jälkeen ja täyttää 62 vuotta ennen kuin enimmäisaika täyttyy.
Vain toisen ehdoista tulee täyttyä. Lisäksi henkilön tulee olla työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
Yhteenveto
Kun henkilö jää työttömäksi, hän voi nostaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta. Tämä edellyttää määrätyn pituista työssäolojaksoa sekä jonkin työttömyyskassan jäsenyyttä. Työskentelyn ei tarvitse olla säännöllistä tai yhtäjaksoista, vaan laskennassa huomioidaan työskentely yli kahden vuoden ajalta.
Erilaisia työttömyyskassoja on Suomessa useita ja suuri osa niistä on avoimia kaikille työntekijöille tai yrittäjille. Kassaa valitessaan kannattaa tehdä laskelmia siitä, minkä kassan vuosimaksu on edullisin, huomioiden henkilön palkkataso. Osassa kassoista vuosimaksu määräytyy esimerkiksi prosenttiosuutena palkasta, kun taas osassa se on kiinteä summa.
Ansiosidonnaisen päivärahan pituus vaihtelee suuresti. Tyypillisimmillään päivärahaa maksetaan 300 tai 400 arkipäivältä, mutta ikääntyneille päivärahaa voidaan maksaa huomattavasti pidemmältä ajalta. Oman ansiosidonnaisen päivärahasi suuruutta ja kestoa voit arvioida esimerkiksi netistä löytyvillä laskureilla.
