Mitä tarkoittaa positiivinen luottorekisteri?
Suomalaisten yksityishenkilöiden velkaantuminen on jatkuvasti kiihtynyt viime vuosina ja luottotietonsa menettäneitä on vuonna 2022 ollut 389 200 eli noin 8,5% kaikista suomalaisista. Vaikka maksuhäiriömerkintöjen poistuminen on uusiutuneiden lakien myötä nopeampaa kuin aikaisempina vuosina, tuottavat maksuhäiriömerkinnät edelleen tavallisille ihmisille arkipäivään suuria ongelmia. Yksi suuri ongelma velkaantumisen editämisessä onkin ollut helposti saatavilla olevat erilaiset luotot, joiden takaisin maksu on ajanut monen toimeentulon ahtaalle ja hämärtänyt ymmärryksen oman taloutensa todellisesta tilanteesta.
Mistä aloite Positiviseen luottotietorekisteriin on tullut?
Laki positiivisesta luottotietorekisteristä tuli voimaan 1.8.2022. Positiiviseen luottotietorekisteriin tullaan kokoamaan tiedot yksityishenkilöiden tuloista ja jo olevista luotoista. Tällä tavalla pyritään ennaltaehkäisemaan yksityishenkilöiden ja kotitalouksien ylivelkaantumista. Rekisteriä kokoaa verohallitus ja se on tulossa käyttöön vuonna 2024. Positiivinen luottotietorekisteri tulee olemaan kansallinen sähköinen tietokanta. Verohallitus on valikoitunut rekisterin ylläpitäjäksi johtuen aikaisempaan kokemukseen laajoista tietokannoista.
Mihin positiivisella luottotietorekisterillä pyritään?
Pyrkimyksenä positiivisella luottotietorekisterillä on pyrkiä ennaltaehkäisemään ja hillitsemän yksityishenkilöiden ylivelkaantumista, suhteuttamalla henkilöiden tosiasiallinen maksukyky suhteessa otettuihin luottoihin. Samalla mekanismi antaa luottoja myöntäville yrityksille enemmän tietoa henkilöiden tosiasiallisesta maksukyvystä. Saamalla tarkempaa tietoa luotonhakijoista, pystyy luottoja myöntävät tahot myös arvioimaan paremmin hakijoiden todellista maksukykyä ja olla myöntämättä asiakkaan maksukyvyn ylittäviä luottoja.
Luotonhakijan oman talouden parempaa hallitsemista
Luotonhakijoiden ymmärrys oman talouden kokonaiskuvasta voi olla hyvinkin vääristynyt, helposti saatavien luottojen ja lainojen myötä. Niiden kokonaiskustannukset kasautuvat helposti, ylittäen henkilön talouden todellisen maksukyvyn. Positiivisen tulorekisterin toivotaan olevan yksi työkalu, jolla yksityishenkilöt voivat helpommin hahmoittaa taloudensa kokonaiskuvaa ja näin saada realistisen kuvan henkilökohtaisesta tilanteestaan.
Luotettavaa tietoa luotonmyöntäjistä
Yksityishenkilöiden tieto luottomarkkinoista saattaa olla vajavainen ja esimerkiksi suurien korkojen vaikutus voi jädä helposti ymmärtämättä. Luottojen myöntöjät ovat velvollisia kertomaan luottojensa ehdot ja kertomaan tiedot todellisista vuosikoroista ja kuinka velan maksaminen vaikuttaa korkojen muodotumiseen. Aina vähimmäismaksua maksamalla ei luotto vähene. Rekisteri toivotaan tuovan yksityishenkilöille tietoa kuinka paljon luottojen todellinen hinta on.
Tavoitteena luottomarkkinoiden helpompi valvonta
Luottomarkkinat ovat olleet edeltävinä vuosina osittain hallitsemattomia, erilaisia pikavippejä ja kulutusluottoja, luottokortteja sekä yrityksiä on markkinoilla useita. Vaikka ne ovat usein laillisia yrityksiä on niiden seuranta ollut osittain hankalaa ja luottoehdot on ollut mahdollista asettaa kuluttajalle jopa kohtuuttomiksi. Yksityishenkilön on ollut mahdoolista jäädä ansaan, missä maksamalla lyhennystä ei luotto ole välttämättä lyhentynyt juuri nimeksikään. Positiivinen luottotietorekisteri antaa myös viranomaisille paremman kuvan siitä minkälaisia luottoja yritykset myöntää ja minkälaisilla ehdoilla. Viranomaisten luoton myöntämistä koskevien lakien noudattamisen pitäisi myös olla aikaisempaa paremmalla tasolla uuden rekisterin myötä.
Positiivisen luottotoetorekisterin käyttöönotto
Tilannetta helpottamaan on perustettu uusi luottotietorekisteri. Rekisteriä koskeva laki annettiin vuonna 2022 ja rekisteri tullaan ottamaan käyttöön vuonna 2024. Postiivinen luottotietorekisteri tullaan ottamaan käyttöön vaiheittain. Ja kokomaisuudessaan sen oletetaan toimivan vuonna 2025.
Ensimmäinen vaihe käyttöönotossa sijoittuu vuoteen 2024
Käyttöönoton alussa uuteen rekisteriin tuodaan tiedot kuluttajaluotoista ja muista niihin rinnastettavista luotoista. Tämä vaihe on tarkoitus toteutua vuonna 2024. Tästä lähtien on luotonmyöntäjillä mahdollisuus käyttäää rekisteriä aktiivisesti seli ilmoittaa ja hakea tietoa rekisteristä.
Toinen vaihe käyttöönotossa sijoittuu vuoteen 2025
Toisessa vaiheessa rekisterissä luottojen myöntäjät alkavat ilmoittamaan muille yksityishenkilöille myönnettyjä luottoja, pois lukien kuluttajia koskevat tiedot. Toinen vaihe arvioidaan sijoittuvan vuoden 2025 loppuun, ja aika-arvion uskotaan toteutuvan. Lopulta toisessa vaiheessa annetuuja tietoja pystytään hakemaan rekisteristä vuoden 2026 aikana.
Mitä tietoja rekisteriin ilmoitetaan?
Rekisterissä tulevat näkymään lähes kaikki kuluttajalle myönnetyt luotot. Näihin luottoihin kuuluvat ainakin opintolaina ja asumisen puolelta asuntolaina, mahdolliset muilta toimijoilta sekä pankelta tai luottoja tarjoavilta yrityksiltä saadut kulutusluotot. Yksityishenkilöihin luetaan myös yksityisyrittäjinä toimivat yritykset ja niiden liiketoimantaa varten otetut erilaiset luotot ja lainat. Rekisteristä tulee selviämään edellä mainituista luotoista niiden käyttötarkoitus ja määrä, miten luottoa lyhennetään eli maksutapa, annetun luoton korkotiedot sekä viimeisen maksuerän suunniteltu päivämäärä. Rekisterin tulisi näin helpottaa luoton myöntäjän kykyä arvioida luotonhakijan maksukykyä ja rekisteriä valvovien viranomaisten luotonmyöntäjien toiminnan oikeellisuutta. Rekisteriin ei ilmoiteta kaupallisesta luottotietorekisteristä löytyviä maksuhäiriömerkistöjä tai muita negatiivisia merkintöjä. Negatiiviset merkinnät tulevat löytymään tulevaisuudessakin kaupallisen luottotietorekisterin puolelta.
Mitä tulotietoja luotonmyöntäjä näkee rekisteristä?
Luotonmyöntäjä saa laissa tarkaan määritellyt tiedot. Annettavat tiedot ovat peräisin tulorekisteristä. Tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot henkilön tuloista eli palkkatuloista ja eläkkeistä. Yrittäjän työtuloa ei kesteristä löydy, kuten ei muutamista muistakaan tulonlähteistä kuten kaikista pääomatuloista.
Kuka voi nähdä rekisterin tiedot?
Laki rajaa rekisterin käyttäjiä tarkasti. Laista löytyy tarkat asetukset siitä ketkä rekisteriä pääsevät tarkastelemaan ja mihin tietoihin heillä on rekisterin kautta mahdollista päästä käsiksi. Yksityishenkilöt pystyvät tarkistelemaan omia tietojaan. Vastuu tietojen oikeellisuudesta on niiden rekisteriin viejällä. Mikäli rekisteistä löytyvät tiedot ovat vääriä tai eivät ole muutoin ajantasalla, on vastuu yksityishenkilöllä olla yhteydessä luotonmyöntäjään rekisterin tietojen korjaamiseksi. Myöskään yksityishenkilöt eivät pysty tarkistelemaan toisten yksityishenkilöiden tietoja. Tietoa voi tarvittaessa rekisteristä saada tietyt toimivaltaiset viranomaiset. Rekisteri myös tarkistaa tietojen kysyjän toimivaltuudet ja oikeudellisen pohjan tietojen luovuttamiseen.
Eli kertauksena kuinka rekisteri tulee toimimaan näin:
Tulorekisteriin tietoja ilmoittaa kolme eri tahoa. Luottolaitokset ja muut luotonantajat ilmoittavat annetuista lainoista ja luotoista rekisteriin. Kela ilmoittaa opintolainojen takaussaatavien tiedot ja kolmantena tahona positiiviseen luottotietorekisteriin tiedot ilmoittaa tulorekisteri, joka kertoo ajantasaista tietoa yksityishenkilöiden palkka ja -eläketuloista.
Yksityishenkilön on mahdollista pyytää ja tarkastella omia tietojaan. Tietojen saatavuus on rajattu tarkasti, eikä toisten tietoja pysty pyytämäään. Sen lisäksi että henkilö voi tarkastella omia tietojaan ja voi hän asettaa itselleen vapaaehtoisen luottokiellon. Myös tietoja mitä on annettu luottolaitoksille on mahdollista saada selville.
Positiivinen tulorekisteri puolestaan luovuttaa neljänlaisia tietoja eri tahoille. Pankeille, luottolaitoksille ja muiden luotonantajien sekä perintätoimistojen on mahdollisuus pyytää rekisteristä luottotietorekisteriotetta, joiden perusteella he pystyvät tekemään tarkempia luottopäätöksiä. Finanssivalvonnan, Kilpailu – ja kuluttajaviraston, Rahoitusviraston, Suomen pankin ja Tilastokeskuksen on mahdollista saada rahoitusmarkkinatietoa rekisteristä. Mikäli henkilö on asettanut itse itsensä luottokieltoon, tulee tieto luotonmyöntäjille tätä kautta. Rekisterin valvontaan vaaditut tiedot luonnollisesti luovutetaan rekisteristä niille viranomaisille keillä on oikeus ja tarve saada vaadittuja tietoja.
Huomionarvoista on kuitenkin, että oman luottokiellon asettaminen ei estä henkilöä saamasta lainaa, mutta se on indikaattori lainaa myöntäville tahoille siitä, että lainapäätöstä tehdessä tulee päätökseen kiinnittää erityishuomiota. Henkilö on saattanut asettaa itsenä luottokieltoon monesta eri syystä, kuten identiteettivarkauden riskin pelossa, oman taloudenhallinnan turvaamiseksi taikka muista henkilökohtaisista syistä johtuen. Luottokielto suojelee esimerkiksi henkilöitä, joiden henkilötiedot on varastettu ja heidän nimissään pyritään nostamaan lainoja ja rikollista hyötyä tavoiteltaessa. Itsellensä asettaman luottokiellon pystyy henkilö purkamaan halutessaan milloin tahansa.
Mistä voi hankkia lisätietoa aiheesta?
Lisätietoa positiivisesta luottotietorekisteristä on saatavilla monesta lähteestä. Tutustu ainakin verohallinnon tiedotteisiin asiasta. Verohallituksen nettisivut tarjoavat luotettavaa informaatiota asiasta. Laki kokonaisuudessa on luettavissa Finlexin sivuilta, joka tarjoaa ajantasaista tietoa asiaa koskevista lakipykälistä. Verohallituksen nettisivujen kautta on myös mahdollista tutustua hallituksen esitykseen minkä pohjalta laki positiivisesta luottotietorekisteristä on tehty.
