Ulosoton suojaosuus
Velallisella on jätettävä ulosmittauksen yhteydessä suojaosuus, joka turvaa velallisen perustoimeentuloa.
Suojaosuus 2024
Velallisen suojaosuuden nostaminen takuueläkkeen tasolle tarkoittaa sitä, että vuonna 2024 on 32,56 euroa päivässä ja 9,52 euroa velallisen elatuksen varassa olevan oman lapsen osalta, puolison lapsen osalta tai puolison osalta. Suojaosuus velallisen itsensä osalta on siis 976,80 euroa kuukaudessa. Vastaavasti vuonna 2022 velallisen suojaosuus oli 696 euroa.
Miten suojaosuus lasketaan?
Suojaosuus lasketaan aina nettopalkasta tai muusta tulosta. Käytännössä siis aina siitä summasta, josta on vähennetty ennakonpidätys ja muut pidätykset. Päiväkohtainen suojaosuus lasketaan palkanmaksussa olevien päivien lukumäärällä. Kalenterikuukaudelta suojaosuus lasketaan aina 30 päivän mukaan. Velallisen suojaosuuden määrä perustuu lakiin ja oikeusministeriö vahvistaa suojaosuuden määrän asetuksella.
Ulosmittauksen määrä
Velallisen ulosmittauksen määrä perustuu kuukausittaiseen nettotuloon. Velallisella, jolla kuukausittaisen nettotulon määrä on pienempi kuin suojaosuuden määrä, ei ulosmittausta suoriteta ollenkaan.
Käytännössä siis, jos velallisen kuukausittainen nettotulo on esimerkiksi 890 euroa, ei tuosta tulosta ulosmitata ollenkaan. Ulosmittausta ei tehdä, koska netto tulo on alle velallisen suojaosuuden määrän 976,80 euroa.
Pienituloisen ulosmittauksen määrä
Pienituloisella, jonka kuukausittainen nettotulo ylittää suojaosuuden määrän, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuuden verran, suoritetaan ulosmittausta kaksi kolmasosaa suojaosuuden ylittävästä palkasta. Ulosmittauksen määrän voi laskea kaavalla: (2/3 *(palkka – suojaosuus)).
Esimerkiksi:
Jos velallisen palkka on kalenterikuukaudessa 1700 euroa ja hänen elatuksensa varassa ei ole muita henkilöitä. Suojaosuus on tässä tapauksessa on 976,80 euroa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1845 euroa. Tässä tapauksessa velallisen palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta pienempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Näin ollen velalliselta ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä osasta kaksi kolmasosaa. (2/3*(1700 – 976,80)) eli ulosmitattavan osuuden määrä on 518,33 euroa.
Keskituloisen ulosmittauksen määrä
Keskituloisella, jonka kuukausittainen nettotulo on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, kuitenkin enintään neljä kertaa suojaosuuden määrä, pidätetään nettotulosta yksi kolmasosaa ulosmittausta.
Esimerkki:
Nettotulon määrä kuukaudessa on 2700 euroa, joka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuuden määrä. Velallisella henkilöllä ei ole elatuksen varassa olevia muita henkilöitä. Palkasta ulosmitataan yksi kolmasosa eli 1/3*2700 =899,99 euroa.
Parempituloisen ulosmittauksen määrä
Palkan ollessa suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, siitä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuutta vastaavasta paljasta ja sen lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että palkasta voidaan ulosmitata kuitenkin enintään puolet.
Esimerkki:
Nettopalkka on kuukaudessa 4500 euroa, eikä velallisella ole elatuksen varassa olevia henkilöitä. Näin ollen suojaosuus kuukaudessa on 976,80 euroa. Nelinkertainen suojaosuus on 3690 euroa. Palkasta ulosmitataan tällöin 1/3*3690 = 1230 euroa. Tähän lisätään 4/5*(4500 – 3690) = 648 euroa. Kokonaisuudessaan palkasta ulosmitataan 1230 + 648 = 1878 euroa. Palkasta ei kuitenkaan saa ulosmitata kuin enintään puolet.
Vapaakuukaudet
Toukokuun 2023 alusta uudistui myös vapaakuukausi järjestelmä. Tämän jälkeen pienituloiset, jotka ovat tulorajamittauksessa saavat jatkossa ilman erillistä pyyntöä kolme vapaakuukautta vuodessa. Aiemmin vapaakuukausia on voinut saada kaksi vuodessa.
Pienituloisella tarkoitetaan henkilöä, jonka tulot ovat suuremmat kuin suojaosuus, mutta enintään kaksi kertaa suojaosuuden suuruiset. Pienituloisilla on mahdollisuus saada vuosittain myös neljäs vapaakuukausi, jos siihen on lainmukaiset edellytykset olemassa.
Seuraavassa tuloluokassa olevat velalliset, joiden tulot ovat yli kaksi kertaa suojaosuuden verran ja enintään neljä kertaa suojaosuuden määrän verran. Heille myönnetään jatkossa yksi vapaakuukausi vuosittain ilman erillistä pyyntöä. Tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskustannukset, kuten työmatkakustannukset voivat lisätä maksukyvyn heikkenemistä. Joten nämä myös on lisätty lakiin perusteeksi ulosmittauksen määrän pienentämiselle.
Ennakkoilmoitus ulosmittauksesta
Velallinen saa ulosottoviranomaiselta ennakkoilmoituksen ulosmittauksesta. Ennakkoilmoitus sisältää tarpeelliset tiedot velallisen suojaosuudesta, perittävästä velasta ja myös ulosmittauksen ajankohdasta. Velallisen tulee tarkistaa ennakkoilmoituksessa olevat tiedot. Jos tiedot ovat velallisen mielestä virheellisiä, tulee velallisen olla yhteydessä ulosottohenkilöön. Ulosottohenkilö mainitaan ennakko
Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä, tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan ulosottohenkilöön asian oikaisemiseksi.
Maksukielto tulonmaksajalle
Ulosottoviranomainen toimittaa tulonmaksajalle maksukiellon. Maksukielto on määräys tulonmaksajalle ja se kertoo maksajalle miten paljon velallisen nettotulosta tulee tilittää ulosottoon. Ulosotto jatkuu niin kauan kuin velallisen ulosotossa olevat velat on maksettu kokonaisuudessaan. Velallinen voi myös itse maksaa velkaa ulosoton sähköisen asioinnin kautta, niin halutessaan.
Maksukiellossa kerrotaan tulonmaksajalle suojaosuuden määrä eli vähimmäismäärä, jota ei saa tilittää ulosottoon. Nettotulon ollessa alle suojaosuuden, ei tulonmaksaja saa tilittää ulosottoon siitä mitään. Tulonmaksaja saa ohjeen siitä, miten tilitettävä määrä lasketaan. Myös luontoisetujen arvoa pidetään tulona ulosmittauksessa.
Määräajoin maksettava tulo
Velallisen saadessa tuloa määräajoin, huomioidaan ulosmittauksessa velallisen oma suojaosuus 30,75 euroa päivässä ja elatuksen varassa olevasta henkilöstä 8,99 euroa päivässä. Tulonmaksajalle ilmoitetaan suojaosuus maksukiellossa yhteissummana ja se lasketaan kalenterikuukaudessa 30 päivän ajalta. Jos tuloa maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, maksukielto huomioidaan 15 päivältä. Tähän ei vaikuta se, että kuinka monta työpäivää jaksoon sisältyy.
Ulosottoviranomainen on voinut määritellä maksukieltoon myös muita määräyksiä, jotka vaikuttavat ulosottoon pidätettävän määrän suuruuteen. Esimerkiksi palkasta voidaan suorittaa kertapidätys.
Muu kuin määräajoin maksettava tulo
Yksi kolmasosa pidätetään velallisen tuloista, joita ei makseta määräajoin. Tässä tapauksessa suojaosuutta ei oteta huomioon. Tällainen tulo arvioidaan muun muassa sen perusteella, että maksetaanko tuloa säännöllisesti ja onko tulonmaksaja aina sama. Jos tulo maksetaan säännöllisesti ja tulonmaksaja säilyy samana, pidätetään ulosotolle tilitettävä osuus niin kuin määräajoin maksettavan tulon ulosmittauksessakin. Työpäivien lukumäärällä tai tehtyjen työtuntien määrällä ei ole merkitystä.
Maksukiellon noudattamisvelvoite
Tulomaksajalla on maksukiellon noudattamisvelvoite, jolloin tulonmaksajan on noudatettava maksukieltoa. Jos tulonmaksaja ei ole tilittänyt ulosottoon maksukiellon mukaista rahamäärää, voidaan maksukiellon saajalta ulosmitata vastaava määrä.
Voimassaolo on määritelty maksukiellossa, joten se voi olla voimassa toistaiseksi tai voimassa määräajan. Tuoreempi maksukielto kumoaa aina aiemmin laaditun maksukiellon. Maksukiellon saaja on velvollinen ilmoittamaan, jos tulonmaksu keskeytyy tai esimerkiksi velallisen työsuhde päättyy.
Mitä tuloja ei voida ulosmitata?
Lähtökohtaisesti velallisen toistuvaistulosta voidaan ulosmitata, kuten palkka, eläke, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha tai äitiysraha. Tulonsaajan lomarahat, luontoisedut, provisiot sekä palkkiot lasketaan myös velallisen palkkatuloksi. Velallisen saadessa toimeentuloetuuksia ulosmittauksen määrä lasketaan velallisten saamien toimeentuloetuuksien sekä tulojen yhteissummasta. Esimerkiksi lapsilisää, asumistukea, toimeentulotukea tai työmarkkinatukea ei ulosmitata.
Velallisen saamat päivärahat ja kilometrikorvaukset ovat verottomia kulukorvauksia, joita ei myöskään saa ulosmitata.
