Ulosoton suojaosuus
Velallisella on jätettävä ulosmittauksen yhteydessä suojaosuus, joka turvaa velallisen perustoimeentuloa.
Suojaosuus
Suojaosuus on se vähimmäissumma, joka velalliselle täytyy kuukausittain jättää käyttöön elämistä varten. Tätä osuutta ei voida ulosmitata velallisen nettotuloista. Vuonna 2024 alkaen suojaosuus on 32,56 euroa päivässä, eli kuukaudessa 976,80 euroa (32,56 € × 30 päivää). Suojaosuus on 9,52 euroa velallisen elatuksen varassa olevan oman lapsen osalta, puolison lapsen osalta tai puolison osalta.
Suojaosuuden määrä 1.1.2024 alkaen lasketaan elätettävien määrällä, eli pelkkä velallinen: 976,80 e, velallinen + 1 elätettävä: 1 262,40 e, velallinen + 2 elätettävää: 1 548,00 e ja velallinen + 3 elätettävää 1 833,60 e.
Miten suojaosuus lasketaan?
Suojaosuus lasketaan aina nettopalkasta tai muusta tulosta. Käytännössä siis aina siitä summasta, josta on vähennetty ennakonpidätys ja muut pidätykset. Päiväkohtainen suojaosuus lasketaan palkanmaksussa olevien päivien lukumäärällä. Kalenterikuukaudelta suojaosuus lasketaan aina 30 päivän mukaan. Velallisen suojaosuuden määrä perustuu lakiin ja oikeusministeriö vahvistaa suojaosuuden määrän asetuksella.
Ulosmittauksen määrä
Velallisen ulosmittauksen määrä perustuu kuukausittaiseen nettotuloon. Velallisella, jolla kuukausittaisen nettotulon määrä on pienempi kuin suojaosuuden määrä, ei ulosmittausta suoriteta ollenkaan.
Käytännössä siis, jos velallisen kuukausittainen nettotulo on esimerkiksi 890 euroa, ei tuosta tulosta ulosmitata ollenkaan. Ulosmittausta ei tehdä, koska netto tulo on alle velallisen suojaosuuden määrän 976,80 euroa.
Vapaakuukaudet
Toukokuun 2023 alusta uudistui myös vapaakuukausi järjestelmä. Tämän jälkeen pienituloiset, jotka ovat tulorajamittauksessa saavat jatkossa ilman erillistä pyyntöä kolme vapaakuukautta vuodessa. Aiemmin vapaakuukausia on voinut saada kaksi vuodessa.
Pienituloisella tarkoitetaan henkilöä, jonka tulot ovat suuremmat kuin suojaosuus, mutta enintään kaksi kertaa suojaosuuden suuruiset. Pienituloisilla on mahdollisuus saada vuosittain myös neljäs vapaakuukausi, jos siihen on lainmukaiset edellytykset olemassa.
Seuraavassa tuloluokassa olevat velalliset, joiden tulot ovat yli kaksi kertaa suojaosuuden verran ja enintään neljä kertaa suojaosuuden määrän verran. Heille myönnetään jatkossa yksi vapaakuukausi vuosittain ilman erillistä pyyntöä. Tavanomaista suuremmat tulonhankkimiskustannukset, kuten työmatkakustannukset voivat lisätä maksukyvyn heikkenemistä. Joten nämä myös on lisätty lakiin perusteeksi ulosmittauksen määrän pienentämiselle.
Vapaakuukausia voidaan myöntää myös seuraavista syistä:
1. Korkeat elinkustannukset: Jos esimerkiksi asumismenot tai muut välttämättömät kulut ovat kohtuuttoman suuret suhteessa jäljelle jäävään rahamäärään ulosmittauksen jälkeen.
2.Erityiset tilanteet: Esimerkiksi jos velallinen tarvitsee uusia silmälaseja, kodinkoneen tai rahaa tärkeään lääkärikäyntiin.
Näissä tapauksissa hakemukseen on liitettävä vapaamuotoinen arvio kuluista. Arvion voi tehdä itse tai pyytää asiantuntijalta, kuten lääkäriltä tai myyjältä.
Ennakkoilmoitus ulosmittauksesta
Velallinen saa ulosottoviranomaiselta ennakkoilmoituksen ulosmittauksesta. Ennakkoilmoitus sisältää tarpeelliset tiedot velallisen suojaosuudesta, perittävästä velasta ja myös ulosmittauksen ajankohdasta. Velallisen tulee tarkistaa ennakkoilmoituksessa olevat tiedot. Jos tiedot ovat velallisen mielestä virheellisiä, tulee velallisen olla yhteydessä ulosottohenkilöön. Ulosottohenkilö mainitaan ennakko
Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä, tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan ulosottohenkilöön asian oikaisemiseksi.
Maksukielto tulonmaksajalle
Ulosottoviranomainen toimittaa tulonmaksajalle maksukiellon. Maksukielto on määräys tulonmaksajalle ja se kertoo maksajalle miten paljon velallisen nettotulosta tulee tilittää ulosottoon. Ulosotto jatkuu niin kauan kuin velallisen ulosotossa olevat velat on maksettu kokonaisuudessaan. Velallinen voi myös itse maksaa velkaa ulosoton sähköisen asioinnin kautta, niin halutessaan.
Maksukiellossa kerrotaan tulonmaksajalle suojaosuuden määrä eli vähimmäismäärä, jota ei saa tilittää ulosottoon. Nettotulon ollessa alle suojaosuuden, ei tulonmaksaja saa tilittää ulosottoon siitä mitään. Tulonmaksaja saa ohjeen siitä, miten tilitettävä määrä lasketaan. Myös luontoisetujen arvoa pidetään tulona ulosmittauksessa.
Määräajoin maksettava tulo
Velallisen saadessa tuloa määräajoin, huomioidaan ulosmittauksessa velallisen oma suojaosuus 30,75 euroa päivässä ja elatuksen varassa olevasta henkilöstä 8,99 euroa päivässä. Tulonmaksajalle ilmoitetaan suojaosuus maksukiellossa yhteissummana ja se lasketaan kalenterikuukaudessa 30 päivän ajalta. Jos tuloa maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, maksukielto huomioidaan 15 päivältä. Tähän ei vaikuta se, että kuinka monta työpäivää jaksoon sisältyy.
Ulosottoviranomainen on voinut määritellä maksukieltoon myös muita määräyksiä, jotka vaikuttavat ulosottoon pidätettävän määrän suuruuteen. Esimerkiksi palkasta voidaan suorittaa kertapidätys.
Muu kuin määräajoin maksettava tulo
Yksi kolmasosa pidätetään velallisen tuloista, joita ei makseta määräajoin. Tässä tapauksessa suojaosuutta ei oteta huomioon. Tällainen tulo arvioidaan muun muassa sen perusteella, että maksetaanko tuloa säännöllisesti ja onko tulonmaksaja aina sama. Jos tulo maksetaan säännöllisesti ja tulonmaksaja säilyy samana, pidätetään ulosotolle tilitettävä osuus niin kuin määräajoin maksettavan tulon ulosmittauksessakin. Työpäivien lukumäärällä tai tehtyjen työtuntien määrällä ei ole merkitystä.
Maksukiellon noudattamisvelvoite
Tulomaksajalla on maksukiellon noudattamisvelvoite, jolloin tulonmaksajan on noudatettava maksukieltoa. Jos tulonmaksaja ei ole tilittänyt ulosottoon maksukiellon mukaista rahamäärää, voidaan maksukiellon saajalta ulosmitata vastaava määrä.
Voimassaolo on määritelty maksukiellossa, joten se voi olla voimassa toistaiseksi tai voimassa määräajan. Tuoreempi maksukielto kumoaa aina aiemmin laaditun maksukiellon. Maksukiellon saaja on velvollinen ilmoittamaan, jos tulonmaksu keskeytyy tai esimerkiksi velallisen työsuhde päättyy.
Mitä tuloja ei voida ulosmitata?
Lähtökohtaisesti velallisen toistuvaistulosta voidaan ulosmitata, kuten palkka, eläke, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha tai äitiysraha. Tulonsaajan lomarahat, luontoisedut, provisiot sekä palkkiot lasketaan myös velallisen palkkatuloksi.
Velallisen saadessa toimeentuloetuuksia ulosmittauksen määrä lasketaan velallisten saamien toimeentuloetuuksien sekä tulojen yhteissummasta. Esimerkiksi lapsilisää, asumistukea, toimeentulotukea tai työmarkkinatukea ei ulosmitata, sillä niitä ei lasketa tuloiksi.
Velallisen saamat päivärahat ja kohtuulliset kilometrikorvaukset ovat verottomia kulukorvauksia, joita ei myöskään suoraan lähdetä ainakaan kokomääräisinä ulosmittaamaan. Ulosmittauksessa ei oteta huomioon kohtuullisia kuluja, joita aiheutuu esimerkiksi työmatkoista, omien työvälineiden käytöstä tai muista työn tekemiseen liittyvistä menoista, kuten päivärahoista.
