Mitä tarkoittaa protestilista?
Yritysten maksuhäiriömerkinnät listataan protestilistalle. Suurin osa merkinnöistä on trattamerkintöjä. Trattamerkintöjen lisäksi protestilistalla voi olla yritysten velkomustuomioita. Suomessa protestilistaa julkaisevat Kauppalehti, Taloussanomat ja Suomen Asiakastieto Oy.
Mitä protestilistalle joutuminen vaikuttaa?
Yritykset voivat päätyä protestilistalle, jos niillä on maksamattomia velkoja. Tällöin luotonsaanti tai osamaksulla maksaminen saattaa vaikeutua ja esimerkiksi pankit ja puhelinyhtiöt tarkastavat luottotiedot ennen sopimusten tekemistä tai lainan myöntämistä, joten näissä tilanteissa protestilista merkintä on yritykselle harmillinen.
Mikä on tratta?
Yritysperinnässä maksuvaatimuksesta käytetään nimitystä tratta. Se on julkisuusuhkaan perustuva maksuvaatimus, jonka maksamatta jättäminen johtaa tratan protestointiin, eli yritys voi päätyä protestilistalle ja yritykselle tulee maksuhäiriömerkintä.
Miten trattaperintä toimii?
Se on tehokas yritysperinnän keino, jota saavat käyttää vain yritykset, jotka ovat saaneet luvan trattaperinnälle. Mikä tahansa yritys ei siis voi käyttää trattaperintää. Perintä käynnistyy siitä, että perintätoimisto lähettää velalliselle yritykselle trattakirjeen ja ilmoittaa samalla luottorekisteriin tratan lähettämisestä. Tässä vaiheessa yritykselle merkitään maksuviivetieto. Maksuhäiriömerkintä ja maksuviivetieto eivät ole sama asia.
Tratan protestointi
Perintää tekevä yritys voi protestoida tratan, mikäli sitä ei makseta neljäntoista päivän kuluessa sen lähettämisestä. Protestointi voidaan tehdä joko hiljaisesti tai julkisesti. Hiljaisessa protestoinnissa yritykselle tehdään vain maksuhäiriömerkintä. Julkinen protestointi tarkoittaa sitä, että yrityksen tiedot sekä tiedot velasta merkitään protestilistalle, joka on julkinen.
Mitä protestilistalla näkyy?
Yritysten maksuhäiriömerkinnät näkyvät protestilistalla. Suurin osa merkinnöistä on trattamerkintöjä tai velkomustuomioita. Protesti on siis yksinkertaisesti maksamaton lasku, joka on julkistettu. Protestilistan kokoaa Suomen Asiakastieto Oy ja useat talousalan lehdet julkaisevat protestilistan säännöllisesti.
Protestilistalla näkyy yrityksen nimi, y-tunnus, kotikunta sekä protestoitujen velkojen summa. Tiedot protestilistalle voi ilmoittaa joko yksityinen trattaperintäoikeudellinen yritys tai viranomaiset. Verottaja voi esimerkiksi ilmoittaa maksamattomat verot protestilistalle.
Milloin tiedot julkaistaan?
Protestilistalle tiedot julkaistaan vain jos velkaa ei ole maksettu. Tiedot voidaan julkaista jos velka on eräpäivänä maksamatta. Ne voidaan myös jättää julkaisematta, mikäli yritys on tehnyt veloista maksujärjestelyn.
Mitä protestilistalle joutuminen kertoo yrityksestä?
Kun yrityksen nimi on julkaistu protestilistalla, se antaa julkisuuteen mielikuvan siitä, että yrityksellä on taloudellisia vaikeuksia. Yrityksen saattaa tämän jälkeen olla vaikea hankkia uusia yhteistyökumppaneita tai saada vaikkapa vakuutuksia tai ostaa luotolle. Maksuvaikeuksiin siis kannattaakin reagoida jo ennen kuin yritykselle tehdään trattamerkintä tai se päätyy protestilistalle.
Miten kauan tratta säilyy?
Aiemmin merkintä tratasta näkyi yrityksen tiedoissa kolme vuotta, mutta tänä vuonna laki muuttui ja merkintä poistuu, kun velat on maksettu. Elinkeinonharjoittajalla tratta näkyy y-tunnuksen alla, ei henkilön omissa tiedoissa, vaikka elinkeinonharjoittaja onkin yksityishenkilö.
Aiheeton tratta
Mikäli yritys on saanut tratan, mutta kokee, että se on aiheeton, tratta voidaan riitauttaa. Riitauttamisessa yrityksellä pitää olla perusteet, jolla saatava voidaan osoittaa riitautettavaksi. Näissä tapauksissa käsittely jatkuu käräjäoikeudessa niin sanottuna laajana haastehakemuksena. Oikeuskulut voivat näissä tapauksissa kasvaa merkittävästi, joten tratan riitauttamista ei kannata tehdä, ellei ole riittävää näyttöä sen aiheettomuudesta.
Perintäprosessi ja sen protestointi
Prosessi seuraa aina samaa kaavaa.
- Velkoja tai perintätoimisto lähettää velalliselle yritykselle tratan, jossa ilmoitetaan tratan protestoinnista määräajan jälkeen, mikäli laskua ei makseta eräpäivään mennessä.
- Tässä kohtaa yritykselle tulee maksuviivemerkintä. Tämä ei ole varsinainen maksuhäiriö merkintä, mutta saattaa hankaloittaa yrityksen toimintaa
- Mikäli maksua ei makseta, perintätoimisto ilmoittaa asiasta luottotietoyhtiölle ja yritykselle tulee maksuhäiriömerkintä. Tässä vaiheessa pitää myös ilmoittaa julkaistaanko tratta julkisena vai hiljaisena, eli julkaistaanko yrityksen tiedot protestilistalla.
- Luottotietoyhtiö lähettää yritykselle tiedon julkisesta protestoinnista. Se voidaan kuitenkin muuttaa hiljaiseksi, mikäli yritys maksaa velan kahden viikon kuluessa.
Miten yritys voi ennakoida ja ehkäistä maksuvaikeuksia?
Yrityksen maksuvaikeuksiin saattaa olla useampia syitä ja useinkaan kyse ei ole huonosta taloudenhoidosta vaan muista tekijöistä. Tilapäisten maksuvaikeuksien syynä saattaa olla vaikkapa se, että asiakkaat eivät ole maksaneet laskujaan yritykselle. Tässä tilanteessa yrityksen on kuitenkin suhteellisen helppo saada apua.
Hinnoittelun merkitys yrityksen maksukykyyn
Usein etenkin aloittelevat yritykset saattavat ali hinnoitella palvelunsa, jolloin myyntikate ei ole riittävä kuluihin nähden ja voittoa ei synny. Tällöin kaikki yritykseen tuleva raha saattaa mennä kuluihin tai pahimmassa tilanteessa se ei edes riitä. Yrityksen onkin tärkeää tarkastella hinnoitteluaan ja varmistaa tuotteilleen ja palveluilleen riittävä kate.
Pidempään toimineen yrityksen kannattaa myös seurata talouslukujaan, sillä usein edessä saattaa olla tilanne, että hintoja pitää korottaa, jotta toimintaa voidaan jatkaa kannattavasti.
Yrityksen kassavirran ennustaminen
Kassavirta on se, joka kertoo siitä, miten paljon yritykseen tulee rahaa. Sitä ennustettaessa kannattaa tehdä muutama vaihtoehtoinen laskelma, jotta nähdään tilanne, jos myynti syystä tai toisesta putoaakin ennusteesta. Keskeistä on myyntikatteen ja kulurakenteen ymmärtäminen. Ennusteessa pitää huomioida myös kulujen skaalautuvuus sekä käyttöpääoman tarve. Kassavirralle voidaan tehdä stressitesti, joka kertoo sen, miten yritys selviää erilaisissa tilanteissa.
Yrityssaneeraus apukeinona
Jos yritys on joutunut maksuvaikeuksiin, mutta sen toiminnalle on olemassa liiketoiminnallisesti mahdollisuudet jatkaa kannattavaa yritystoimintaa, yritys voi hakeutua yrityssaneeraukseen. Ennakointia kannattaa tässäkin kohtaa käyttää, sillä yrityssaneeraus on yrityksen tervehdyttämisprosessi. Yrityssaneerauksella yritykselle voidaan löytää rahoitus, jolla se pystyy jatkamaan hankalasta tilanteesta eteenpäin. Yrittäjän kannattaa pohtia yrityssaneerausta vaihtoehtona jo ennen kuin konkurssi uhkaa.
Oikeudenkäynti perintäkeinona
Mikäli yritys ei maksa velkojaan tai tee maksusopimusta tratasta huolimatta, perintää voidaan jatkaa oikeuden kautta. Se tarkoittaa kanteennostamista käräjäoikeuteen, jolloin prosessi voi kestää kuukausia. Mikäli oikeudessa tehdään tuomio, se tarkoittaa, että maksun puuttuessa voidaan hakea ulosmittausta. Tässä tapauksessa ulosottomies saattaa tarkastaa velallisen rahaksi muutettavan omaisuuden ja myydä sen, jotta velka saadaan kuitattua.
Konkurssiin hakeminen
Ehdottoman riidattomissa velkatapauksissa velkoja voi hakea yritysvelallisen konkurssiin. Tällöin haastehakemus toimitetaan käräjäoikeuteen ja velallisella on kahdeksan päivää aikaa hoitaa asia. Jos velallinen yritys ei pysty maksamaan velkaansa, se merkitsee konkurssiprosessin alkua. Yritysten väliset velat ovat harvoin täysin riidattomia, joten konkurssihakemuksia tekevät yleensä vain verottaja tai vakuutusyhtiöt.
Yleinen perintäprosessi yritysten välisessä toiminnassa
Yritysten välisessä toiminnassa perintäprosessi noudattaa tiettyä kaavaa. Perintätoimia voidaan käyttää vain riidattomien velkojen perinnässä. Prosessi saattaa periaatteessa tapauksesta riippuen kestää jopa vuosia. Joissakin tapauksissa velka saattaa jäädä jopa kokonaan saamatta, tai se saadaan perittyä vain osittain.
Prosessi menee näin:
- Asiakasyritykselle lähetetään maksumuistutus
- Maksuvaatimus voidaan lähettää kymmenen päivää maksumuistutuksen jälkeen. Tässä kohtaa velallisen yrityksen pitäisi neuvotella siitä, miten velka maksetaan tai maksaa lasku
- Asiakkaalle soitetaan erääntyneestä maksusta, jos asiakkaan kanssa ei ole vielä neuvoteltu maksusta
- Lähetetään tratta eli julkisuusuhkainen maksukehotus. Tässä yritystä vaaditaan maksamaan erääntynyt saatava sillä uhalla, että yritykselle kirjataan maksuhäiriömerkintä, mikäli laskua ei makseta neljäntoista päivän aikana tratan lähettämisestä
- Tratan protestointi. Jos velallinen ei ole edelleenkään maksanut laskua, voidaan tratta julkaista, eli tieto maksuhäiriöstä julkaistaan protestilistalla ja yritys saa maksuhäiriömerkinnän
- Oikeudellinen perintä voidaan aloittaa ja velka voidaan hakea ulosottokelpoiseksi. Tässä vaiheessa velkaan lisätään oikeudenkäynti- ja ulosottokulut
- Konkurssiprosessi voidaan ottaa käyttöön isoissa perintälaskuissa, jos velallinen yritys ei maksa velkaa seitsemän päivän kuluessa konkurssihakemuksen tekemisestä.
