Teknologiajätit sijoituskohteena

Harva kuluttaja on voinut välttyä amerikkalaisten teknologiajättien voittokulkuun osallistumisesta, mutta voisiko tavallinen kuluttaja myös itse hyötyä jättien keräämistä voitoista? Amerikkaiset teknologiajätit, kuten Apple, Microsoft, Google, Amazon ja Facebook ovat hallinneet pitkään Yhdysvaltojen osakemarkkinoita. Esimerkiksi näiden viiden yhtiön yhteenlaskettu markkina-arvo on jo peräti 18 prosenttia koko S&P 500 -osakeindeksin kokonaismarkkina-arvosta.

Microsoft, Apple ja Amazon ovat jo ylittäneet biljoonan dollarin markkina-arvon kertaalleen. Apple ylitti sen jo elokuussa 2018 ensimmäisenä yksityisyrityksenä maailmassa, ja tammikuussa 2022 Apple teki historiaa, kun sen markkina-arvo käväisi kolmessa biljoonassa eli kolmessa tuhannessa miljardissa dollarissa. Yhtiön osakkeen arvo oli korkeimmillaan 182,88 dollarissa.

Nordnetin sivuilla kerrotaan, että amerikkalaiset teknologiayritykset ovat suosittuja sijoituskohteita. Yhtiöt ovat onnistuneet kasvamaan huimaa vauhtia ja ihmiset käyttävät niiden palveluita jatkuvasti, joten niihin sijoittaminen kiinnostaa. Suurimmille teknologiajäteille on jopa annettu oma FAANG-lyhenne, joka sisältää yhtiöt Facebook, Amazon, Apple, Netflix ja Google.

Tutustu eri sijoitusalustoihin

Alusta	Sijoituskohteet	Siirry
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin ja ETF:iin	Siirry
Nordnet on Pohjoismaiden johtava osakkeiden, rahastojen ja muiden pörssinoteerattujen arvopapereiden kaupankäyntiä tarjoava nettipankki. Nordnet tarjoaa palveluita, jotka tekevät säästämisestä ja sijoittamisesta helppoa, fiksua ja kannattavaa.
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin, kryptoihin ja valuuttoihin	Siirry
eToro on johtava sosiaalisen kaupankäynnin alusta, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia mahdollisuuksia sijoittaa pääomamarkkinoille. eToron innovatiivisella CopyTrader-ominaisuudella voit automaattisesti kopioida muiden sijoittajia.
	Sijoita kiinteistövakuudellisiin lainoihin	Siirry
Estateguru on virolainen joukkorahoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa kiinteistövakuudellisiin lainoihin. Esketit-alustan lainat ovat yrityslainoja, jotka sijaitsevat pääasiassa Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
	Sijoita kiinteistöprojekteihin	Siirry
Bulkestate on virolainen kiinteistösijoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa joukkorahoituksella kiinteistöprojekteihin. Sijoituskohteet sijaitsevat pääasiassa Latviassa.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
Esketit on irlantilainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttajalainoihin. Esketit-alustan kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Tanskaan, Latviaan, Tsekkeihin, Romaniaan, Puolaan, Georgiaan, Meksikoon ja Jordaniaan.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
ViaInvest on latvialainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen P2P-kuluttajalainoihin. ViaInvestin kautta on mahdollista sijoittaa mm. lainoihin Latviassa, Ruotsissa, Puolassa, Romaniassa ja Tsekeissä.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
PeerBerry on kroatialainen joukkorahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttaja- ja yrityslainoihin. PeerBerryn kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Espanjaan, Puolaan, Kazakstaniin, Moldovaan, Tsekkeihin, Filippiineille, Sri Lankaan, Keniaan, Intiaan ja Ukrainaan.
	Sijoita lyhytaikaisiin yrityslainoihin	Siirry
Debitum on latvialainen sijoitusalusta, joka mahdollistaa sijoittaminen yrityslainoihin. Debitumin tarjoamat sijoituskohteet sijaitsevat Virossa, Latviassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa.
	Sijoita kuluttajalainoihin Virossa	Siirry
Moncera on virolainen vertaislainapalvelu, jonka kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Virossa.
	Sijoita kuluttajalainoihin	Siirry
Monefit Smartsaver sijoitusalustan kautta on mahdollista sijoittaa CreditStar Groupin tarjoamiin lainoihin. CreditStar Group myöntää lainoja Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Virossa, Tsekeissä, Puolassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.
	Prop-trading alusta	Siirry
The Trading Pit on prop-kaupankäyntiin suunniteltu alusta, joka soveltuu mm. CFD- ja fuuturikaupankäyntiin.

Huom! Huomaathan, että tämä sisältö ei ole sijoitussuositus, -neuvo tai kehotus eikä sitä tule sellaiseksi käsittää.

Sijoittamiseen pörssi- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Summarum Medialla ei ole suoria sijoituksia tässä artikkelissa mainittuihin yksittäisiin osakkeisiin. Sijoitustoimintamme keskittyy ainoastaan indeksirahastoihin.

Suurimmat jätit

On selvää, että pääoma keskittyy tällä hetkellä muutamalle yhtiölle vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi vuonna 2021 Apple, Google ja Microsoft tekivät yhteensä 57 miljardia dollaria tulosta kolmessa kuukaudessa. Erittäin huima tulos, eikö?

Salkunrakentaja-sivustolta selviää Morgan Stanley -pankin USA:n osakestrategian johtaja Mike Wilsonin kertoneen, että muutaman yrityksen suuri osuuskoko indeksin markkina-arvosta on ennennäkemätöntä. Wilsonin mukaan edes 2000-luvun alun teknologiakuplassa muutaman yhtiön ylivalta ei ollut näin suurta.

Erkkilä kertoo, että vuodesta 1990 lähtien vain viiden S&P 500 -indeksinosakkeen markkina-arvo on ollut yli neljä prosenttia. Nämä yhtiöt ovat Apple, Microsoft, GeneralElectric, Cisco Systems ja Exxon Mobil. Erkkilän mukaan S&P 500 nousi vuonna 2019 yli 30 prosenttia ja osingot mukaan laskien yli 33 prosenttia.

Teknojättien oma kupla

Maailmalla on alettu aiheellisesti huolestua pääoman keskittymisestä vain muutamille teknologiajättiläisille. Esimerkiksi Bank of America on varoittanut asiakaskirjeessään ”kasvavasta korrelaation ja keskittymisen riskistä”. Kerrotaan, että pankki on suositellut osakesijoittajia hakemaan sijoituskohteita muista yhtiöistä kuin teknologiajäteistä. Huolia mahdollisesta teknojättien kuplasta lisää sellainen tosiasia, että niiden osuus koko indeksin tuloskehityksestä ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin niiden markkina-arvo.

Teknologiajättien alati kasvava valta ja merkitys on herättänyt huolia myös päättäjissä, mutta analyytikoilla riittää silti uskoa teknologiajätteihin. Kansainväliset teknologiajätit maksavat erilaisten järjestelyjen vuoksi vain vähän veroja suhteessa tuloksiinsa. Niiden verotus painottuu pääkonttorimaahan, joten ne eivät maksa veroja sinne, missä niiden loppuasiakkaat ovat. Esimerkiksi Ranska ja Italia ovatkin jo ottaneet käyttöön oman teknologiajätteihin kohdistuvan veronsa. Ihan järkevää.

Tulevaisuuden visioita

Koronapandemia edesauttoi teknologiayhtiöiden tuloskasvua, sillä etätöiden ja virtuaalitapahtumien lisääntyminen ymmärrettävästi suosi alaa. Teknologiayhtiöiden arvostus on edelleen korkealla tasolla, ja koronakriisin vauhdittama digiloikka pitää kiinnostuksen tähän toimialaan korkealla. Etätöiden suosio ei ole hiipunut tällä hetkellä mihinkään, joten alan osakekurssit voivat säilyä hyvinkin korkealla tasolla.

Osuuspankin osaketiimin vetäjä Lauri Tillman kertoo yhtiöiden osakkeiden olevan korkealla, mutta niiden saattavan olla viiden vuoden kuluttua vielä nykyistäkin korkeammalla. Hänen mukaansa teknologian alasegmenteissä voi olla jännittäviä uusia sijoituskohteita.

Tämän hetken uusinta tietoa on, että teknologiajätit Apple, Google ja Microsoft ovat kertoneet haluavansa päästä pysyvästi eroon salasanoista. Yhtiöiden visiossa vaikeasti muistettavien salasanojen sijaan ihmiset voisivat kirjautua laitteilleen ja tileilleen tulevaisuudessa varmempia tunnistautumistapoja käyttäen, kuten sormenjälki- tai kasvojentunnistimella.

MTV Uutisten sivuilta selviää Microsoftin johtaja Alex Simons sanoneen, että työskentelemällä yhdessä eri alustoilla he voivat vihdoin edetä kohti salasanojen poistamista. On selvää, että pelkkiin salasanoihin turvautumista pidetään internetin suurimpana tietoturvaongelmana. Nimittäin yhä edelleen useat käyttävät netissä liian yksinkertaisia salasanoja tai jopa samaa salasanaa useassa paikassa. Yhtiöiden mukaan salasanojen kalasteluyritykset estyisivät varmempien tunnistautumistapojen laajemmalla käytöllä.

MTV Uutiset kertovat, että salasanojen poistamista pidetään turvallisempana kuin kaksivaiheista tunnistautumista, jossa kertakäyttökoodi lähetetään viestillä tai mailitse toissijaisena vahvistuksena sivustoille tai palveluihin kirjauduttaessa.

Jännittävä metaversumi

Visioiden lisäksi tällä hetkellä kohistaan metaversumista, joka on nykyajan trendikäsite. Sen tarkka määrittely on kuitenkin haastavaa, joten kymmenet teknologia-alan toimijat ovat perustaneet metaversumin selkeyttämiseksi uuden yhteenliittymän nimeltä Metaverse Standards Forum. Mukana ovat esimerkiksi Microsoft, Facebook-yhtiö Meta, pelifirma Epic Games, Sony Interactive Entertainment, Qualcomm ja Nvidia. Yhteensä 33 toimijan joukkoon lukeutuu myös hieman pienempiä tekijöitä.

Vaikka metaversumi voi kuulostaakin todella modernilta sanalta, se ei ole aivan uusi asia. LYNX-sivustolla kerrotaan, että jo 1980- ja 1990-luvuilla peliyhtiöt kehittivät virtuaaliympäristöjä. Muistatko sellaisia tai ehkä jopa itse käytit? Myös suuret yritykset kokeilivat virtuaalimaailmoja tämän vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Esimerkiksi Instagramin käyttäjät ovat huomanneet käyttävänsä jo jonkin aikaa sovellusta nimeltä Meta, eli Facebook vaihtoi virallisesti nimensä Meta Platformsiksi. Kaikkien tunteman Mark Zuckerbergin mukaan yhtiö keskittyy oman metaversuminsa kehittämiseen nimen muutoksen myötä. Zuckerberg on kertonut seuraavan vuosikymmenen aikana jopa miljardin ihmisen työskentelevän ja olevan vuorovaikutuksessa sekä luovan tuotteita ja sisältöä metaversumiin. Määrä on valtava!

Selvennettäköön vielä, että metaversumi tai metaverse on siis 3D-maailma, joka sisältää yhteistyötä vaativia ​​tiloja. Nämä tilat tarjoavat ihmisille erilaisia ​​kokemuksia virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden tekniikoiden avulla. 3D-lasien käytön suosio on lisääntynyt metaversen vallatessa alaa.

Sijoittaja.fi-sivuston mukaan jotkut teknologian suuryhtiöt ovat arvelleet, ettei metaversumista voisi tulla yhden yrityksen tuote. Todellisen maailman virtuaalinen käyttöönotto suuressa mittakaavassa edellyttäisi eri yritysten teknologioiden yhteentoimivuutta. Sitä pitäisi olla laitteistojen, ohjelmistoalustojen, sovellusten, virtuaalisten 3D-tilojen sekä digitaalisten esineiden kanssa. Myös ihmisten avatarit aiheuttavat haasteita, koska niiden odotetaan liikkuvan sujuvasti eri virtuaalitilojen välillä.

Biljoonien dollarien markkinat

Hyvä uutinen kuitenkin on se, että sijoittajilla on paljon mahdollisuuksia saada tuottoa tästä valtavasta megatrendistä. Kerrotaan, että metaversen markkinoiden koko voi nousta peräti 800 miljardiin dollariin vuoteen 2024 mennessä. Jotkut analyytikot uskovat, että kun otetaan huomioon metaversen suuri muutosvaikutus, siitä voi tulla useiden biljoonien dollarien markkinat. Biljoonien dollarien!

Metaversen tuomisen suurille markkinoille mahdollistavat erityiset laitteistot, ohjelmistot, digitaaliset avatarit ja muut ei-vaihdettavat tokenit (NFT), kryptovaluutat ja kryptoverkot. Vuonna 2021 metaverse alkoi raivata tilaa markkinoilta, kun yhä useampi teknologiajätti kertoi investoivansa metaversen innovatiivisiin virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden tekniikoihin. Kiinnostavaa, eikö?

Esimerkiksi Etelä-Koreaan on ilmestynyt useita metaversumi-ETF-rahastoja. LYNXin mukaan maaliskuussa 2022 oli saatavilla 8 metaversumi ETF-rahastoa, joihin on jo sijoitettu yli miljardi dollaria. Yli 70 prosenttia pääomavirroista tuli yksityissijoittajilta. Sivustolla kerrotaan lisäksi, että Yhdysvalloissa on jo saatavilla useita ETF-rahastoja, mutta eurooppalaisille tarjonta on vielä rajallista.

Teknologiajättien vastuullisuus

Vaikka teknologiajätit ovatkin syynin alla, osaavat ne ottaa myös vastuuta. Muropaketin sivuilta selviää, että monet yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat allekirjoittaneet EU:n ohjeistuksen liittyen valeuutisia ja disinformaatiota vastaantaisteluun. Allekirjoittaneisiin yrityksiin kuuluvat muun muassa Facebook, Microsoft, Google, Twitter, Twitch sekä TikTok.

Yritykset sitoutuvat ohjeistuksen sisältämiin 44 tavoitteeseen, esimerkiksi demonetisoida valeuutisia tarjoavat sivustot, selvästi merkitä perättömäksi havaittu sisältö, antaa tutkijoille pääsy aihetta koskevaan dataan sekä työskennellä entistä tiiviimmin faktoja tarkastavien tahojen kanssa. Tämä onkin erittäin hyvä tieto, jos vielä miettii, voiko jätteihin luottaa.