Mitä tarkoittaa taantuma ja lama?
Uutisissa ovat viime aikoina vilahdelleet tiuhaan taantuman ja laman käsitteet. Suurin osa tietää, että kyseessä ovat talouden näkökulmasta negatiiviset käsitteet, mutta monelle niiden tarkempi käsite on hämärän peitossa.
Tässä artikkelissa käymme läpi selkeästi ja ymmärrettävästi, mitä tarkoitetaan taantumalla ja lamalla ja mitä ne merkitsevät suomalaisten kannalta.
Taantuma ja lama lyhyesti
On hyvä tiedostaa, että taantumalle ja lamalle ei ole yhtä virallista ja hyväksyttyä määritelmää. Taantumasta kuitenkin puhutaan useimmiten silloin, kun taloudellista tilannetta mitataan bruttokansantuotteella (BKT) ja se supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksellä edellisiin neljänneksiin vertaillessa.
Lama on taantuman rajumpi, pitkittynyt aste, joka tuo mukanaan yleensä vahvempia vaikutuksia kuin taantuma. Lamasta puhutaan yleensä silloin, kun bruttokansantuote on koko vuoden alhaisempi kuin edellisenä vuotena. Tämäkään käsite ei ole täysin ongelmaton, kuten saamme tuonnempana lukea.
Taantuma käsitteenä
Taantuman voimakkuus voi vaihdella suurestikin hyvin lievästä taantumasta voimakkaaseen taantumaan. Tämä voi sekoittaa kuluttajia, sillä voimakaskaan taantuma ei aina etene lamaksi. Ainoa selkeä merkki taantumasta on, että bruttokansantuote (BKT) on alentunut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksellä.
Taantuman saa usein aikaan yllättävä ja odottamaton tilanne ja harva kykenee ennustamaan taantuman ennalta. Erityisesti äkillisen taantuman seurauksena yritysten toiminnan kannattavuus heikkenee, investointien tekeminen vähenee sekä lomautukset ja irtisanomiset lisääntyvät. Lisäksi taantuma tai sen ennakointi näkyy yleensä pörssikurssien laskuna.
Työttömyys aiheuttaa sen, että valtion tuloverojen määrä vähenee sekä kustannukset lisääntyvät maksettavien tukien vuoksi. Työssä käyvät ihmiset käyttävät rahaa ainoastaan pakollisiin hankintoihin ja tämä osaltaan heikentää yritysten kannattavuutta. Erilaiset kulutustottumukset vaikuttavat siihen, mitkä tuotteet ja palvelut koetaan tärkeinä ja mihin panostetaan.
Lama käsitteenä
Pelkästään bruttokansantuotteen (BKT) laskeminen on lamaa määriteltäessä kohtalaisen suppea mittari. Lamaa pidetään taantumaa huomattavasti vakavampana, taloudellisena tilana, jota mitataan myös työttömyysasteen sekä väestön tulojen perusteella. Tavallisten kuluttajien luottamus laskee, koska lamassa on paljon epävarmuutta.
Epävarmuus ja luottamuksen laskeminen näkyvät kuluttajissa ostopäätösten siirtämisellä ja niillä, kenellä on mahdollisuus siihen, säästämisenä. Vaikka talouden kannalta olisi parasta, että kuluttajat jatkaisivat ostamista entiseen malliin, muuttavat kuluttajat yleensä kulutustottumuksiaan voimakkaasti. Tämä voi ruokkia ennestään lamaa.
Yritysten osalta lama näkyy kannattavuudessa. Tuottavuus laskee, mikä osaltaan vaikuttaa henkilöstövähennyksiin. Irtisanomiset tai lomautukset lisääntyvät ja useampi yritys ajautuu konkurssiin. Liiketoiminnan kehitystyötä ei tehdä, koska liiketoiminta nähdään myös epävarmana. Pikkujoulut jäävät pitämättä eikä mihinkään ylimääräiseen ja turhaan käytetä rahaa.
Tekninen taantuma
Kuten aiemmin on tuotu esiin, bruttokansantuotteen (BKT) laskeminen kahden edellisen kvartaalin aikana ei välttämättä ole paras mahdollinen mittari taantuman voimakkuuden arvioimiseen. Taantuman sijaan pelkästään BKT:n laskua mitattaessa puhutaankin usein teknisestä taantumasta, sillä varsinaiseen taantumaan vaikuttavat myös monet muut, epämääräiset asiat.
Suomi kuuluu pienenä reunamarkkinana suhdanneherkkiin maihin, joten pelkästään bruttokansantuotteen (BKT) laskeminen peräkkäisillä vuosineljänneksillä ei anna realistista kuvaa taantuman tilanteesta. Jos bruttokansantuote (BKT) päätyisi jollakin vuosineljänneksellä pienestikin positiiviselle kehitykselle, tekninen taantuma katsottaisiin päättyneeksi. Välttämättä näin ei kuitenkaan tosiasiassa ole, vaan talouden heikko kehitys voi jatkua edelleen.
Miten taantumaan ajaudutaan?
Taantumaan ajautumista ei täysin osata selittää, sillä siihen vaikuttavat monet asiat. Yhtenä tärkeänä mittarina on pidetty sijoittajien sekä kuluttajien luottamusta taloudelliseen tilanteeseen ja talouden tulevaisuuden näkymiin.
Suomi on markkinana pieni, joten kansainvälinen talouden kehitys heijastuu hyvin nopeasti myös Suomen talouteen. Tämän hetken talouden heikon kehityksen syynä pidetään Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, joka on heijastunut monella tavalla eurooppalaisten arkeen. Sodan myötä esimerkiksi energian hinta on noussut rajusti, inflaatio on voimistunut ja asuntolainojen korot ovat nousseet ennätystahtia.
Sijoittajien keskuudessa seurataan myös osakkeiden arvostuksen kehittymistä. Osakemarkkinat ennakoivat taantumaa noin 6–9 kuukautta ennen taantumaa. Yritysten tuloksen heiketessä luonnollisesti myös osakkeiden arvo laskee ja pörssi heijastaa aina tulevaisuuden näkymiä, ei nykytilannetta. Näin ollen myös tuleva noususuhdanne näkyy yleensä pörssissä hieman etukäteen.
Myös kuluttajat vahvistavat käytöksellään osaltaan taantuman riskiä. Ylimääräisiä hankintoja ei tehdä ja rahaa pyritään mahdollisuuksien mukaan laittamaan säästöön, koska ei uskota positiivisiin talouden näkymiin. Monella luottamus omaan talouteen heikkenee merkittävästi. Tätä mitataan säännöllisesti erilaisin kyselyin.
Kun taantuma pitkittyy, seuraa lama
Joskus taantuma pitkittyy syystä tai toisesta ja seuraa lama. Lamasta puhutaan yleisesti silloin, kun bruttokansantuote (BKT) on alhaisemmalla tasolla, kuin edellisenä vuotena. Mittarina tämä ei pelkästään luonnollisesti ole kovinkaan toimiva, sillä vuodet voivat olla hyvinkin erilaisia keskenään, eikä talous aina kehity kovin tasaisesti.
Toisissa mittaustavoissa puhutaan laman olevan kyseessä silloin, kun taantuma on kestänyt useamman vuoden ja kun kyse ei ole pelkästään normaaleista suhdannevaihteluista. Bruttokansantuote laskee ajanjaksolla myös selkeämmin kuin pelkässä taantumassa. Selkeitä raja-arvoja siihen, mikä on normaalia, ei kuitenkaan ole olemassa.
Lama näkyy ostovoiman heikkenemisenä, joka vaikuttaa yritysten tuloksiin hyvinkin suoraan. Kierteenä lama on haastava, sillä yritysten tuottavuuden laskiessa ja työttömyyden lisääntyessä kuluttajien käytös muuttuu yhä vahvemmin. Yksittäinen kuluttaja ajattelee luonnollisesti omaa talouttaan, ei sitä, miten auttaisi parhaiten yrityksiä pääsemään takaisin kasvun tielle.
Toimenpiteitä taantuman päättämiseksi
Suomen hallituksen tehtävänä on tehdä toimenpiteitä, jotta maan talous saataisiin nousemaan pois taantumasta. Finanssipolitiikkaa muuttamalla toivotaan saavutettavan positiivisia vaikutuksia taantuman tai laman tilanteeseen. Ratkaisuna voivat olla esimerkiksi erilaiset veroleikkaukset tai helpotukset rahankäytön lisäämiseksi. Verojen korottaminen on harvoin hyvä vaihtoehto taantumassa.
Koska Suomi on nykyään kansainvälinen markkina, ei taantumaa voida ohjata pelkästään kotimaasta käsin. Toisin kuin markka-aikoina, Suomella ei myöskään ole omaa valuuttaa, jonka arvoon se voisi vaikuttaa. EU:n tasolla rahapolitiikassa voidaan toki tehdä muutoksia, jolloin esimerkiksi pankkien korkotason alenemisella pyritään mahdollistamaan lainojen ottamisen kannattavuus.
Usein taantumassa tai sen uhatessa päätetään myös tukea tiettyjä toimialoja, jotka ovat kärsineet taantumassa erityisen paljon. Esimerkiksi tällä hetkellä rakennusala on Suomessa kovissa vaikeuksissa. Elvyttämisellä on kuitenkin myös huonot puolensa, sillä se lisää usein valtion velanottoa ja huonontaa näin Suomen taloudellista tilannetta. Lisäksi tulisi miettiä, minkä toimialojen tukeminen auttaisi parhaiten kasvun luomisessa.
Lyhytaikaisessa taantumassa mittavien toimenpiteiden tekeminen ei välttämättä ole järkevää, joten elvytystoimien tulisi myös olla maltillisia. Paremmat ja huonommat suhdanteet kuuluvat talouteen, eikä jokaista toimialaa voida tukea. Taantumassa hankalaa onkin sen pituuden ennakoiminen ja sopivien toimenpiteiden haarukoiminen.
Taantuman ja laman vaikutukset
Sekä taantuma että lama vaikuttavat vahvasti talouteen sekä yritysten että yksilöiden kautta. Kaikkiin taantuma tai lama ei vaikuta yhtä voimakkaasti kuin toisiin.
Vaikutukset yksilöille
Yksilön näkökulmasta taantuma tulee usein hyvin yllättäen, etenkin jos ei seuraa taloutta käsitteleviä uutisia. Usein taantuma tuo tullessaan myös suuria muutoksia yksilön arkeen, jotka voivat olla järkyttäviäkin.
Taantuman ja etenkin laman aikana yritykset pyrkivät säästämään kuluissaan, mikä näyttäytyy monesti irtisanomisina sekä lomautuksina. Usein myös palkankorotuksia on tarjolla vähemmän, jos lainkaan. Moni saattaa menettää työpaikkansa jopa kokonaan, jos työnantaja ajautuu vaikeuksiin. Pienillä paikkakunnilla tämä voi heijastua helposti jopa oman kodin arvoon.
Ihmiset ovat sopeutuvaisia ja taantumaan kyetäänkin usein sopeutumaan varsin nopeasti. Remontteja lykätään tulevaisuuteen, ulkomaanmatkojen määrä vähenee ja ruokakaupassa siirrytään ostamaan halvempia merkkejä. Kaikkiin taantuma ei vaikuta lainkaan ja esimerkiksi kalliit luksuslaukut saattavat käydä kaupaksi siinä missä ennenkin. Myös edullisten lohtutuotteiden kuten suklaan kysyntä saattaa jopa kasvaa.
Vaikutukset yrityksille
Usein taantuma vaikuttaa yrityksiin jopa vahvemmin kuin kuluttajiin. Tämä johtuu siitä, että kuluttajien käyttäytyminen muuttuu usein voimakkaasti taantuman ja laman aikana. Erityisesti jos kyseessä on uusi yritys tai yritys, joka ei tarjoa kuluttajille välttämätöntä tavaraa tai palvelua, myynti voi sakata pahastikin.
Myös niille yrityksille, jotka käyvät kauppaa yritysten kanssa, koituu yleensä ongelmia. Tilauskirjat jäävät tyhjiksi, sillä kuluttajien ohella myös yritykset lykkäävät hankintojaan tulevaisuuteen tai halvempiin vaihtoehtoihin. Hinta saattaakin ajaa laadun ohi, kuten kuluttajillakin.
Toisaalta on olemassa toimialoja, joihin taantuma ja lama vaikuttavat vähemmän voimakkaasti tai eivät ollenkaan. Esimerkiksi edullisempaa ruokaa tarjoava pikaruokabisnes saattaa hyötyä hienompien ravintoloiden kustannuksella, ja halpatavarakaupat porskuttavat yleensä myös taantumassa hyvin. Taantumassa onkin aina sekä voittajia että häviäjiä.
Miten taantumaan voi varautua?
Taantuma ja lama ovat talouden suhdanteita, joiden tiedetään toistuvan aina aika ajoin. Tarkkaa esiintymissykliä ei ole olemassa, mutta sekä hyvien että huonompien aikojen toistuvuuteen voi luottaa. Näin ollen talouden hyvinä aikoina on aina hyvä varautua väistämättä jossain vaiheessa koittaviin huonompiin aikoihin.
Kuluttajien varautuminen
Kuluttajan kannalta helpointa on mitoittaa oma talous niin, että se pysyy tasapainossa. Tämä tarkoittaa, että hyvinä aikoina, kun rahaa on käytettävissä jopa yli tarpeen, rahaa jätetään säästöön niin sanotusti pahan päivän varalle.
Hyvä esimerkki kuluttajien varautumisen puutteesta on se, kuinka moni mitoitti matalien korkojen aikana asuntolainansa lyhennysmenot äärimmilleen ja päätyi ostamaan asunnon, johon ei enää korkojen noustessa ollutkaan varaa. Vaikka taantuma ei sinänsä välttämättä liity suoraan korkotason nousuun ja inflaatioon, on kyseessä yhtä lailla huono varautuminen heikompiin aikoihin.
Ylipäänsä kuluttajan kannattaa seurata taloutensa menoja aktiivisesti budjetin avulla ja varmistaa, että talous on tasapainossa. Tulojen tulee kattaa normaalit menot ja säästöön pitäisi jäädä rahaa yllättävien menojen varalta. Jos on tullut hankittua korkeakorkoisia lainoja spontaaneihin ostoksiin, kannattaa myös lainat kilpailuttaa ja tarvittaessa yhdistää.
Yritysten varautuminen
Taantuma on usein vaikein koettelemus uusille yrityksille, joilla ei ole vielä vakiintunutta asiakaskuntaa ja jotka ovat riippuvaisia tietyistä asiakkaista. Suurin osa nuorista yrityksistä tekee alkuvuosinaan tappiota, sillä liiketoimintaan on investoitu paljon rahaa eikä kassavirtaa ole välttämättä vielä lainkaan.
Yritysten keinot varautua taantumaan ovat monesti vähäisemmät kuin kuluttajilla. Ylisuuret varastot erityisesti pilaantuvissa tuotteissa voivat aiheuttaa paljon harmia yrityksille, joiden kysyntä vaihtelee. Rahoituskulujen neuvottelu kannattaa aina ja asiakaspohjaa kannattaa pyrkiä rakentamaan mahdollisimman monipuoliseksi.
Tietysti olennaista on myös huolehtia siitä, että liiketoiminnalla on ylipäänsä edellytyksiä olla kannattavaa. Jos liiketoiminta ei kannata hyvinäkään aikoina, tulisi istua alas ja pohtia, miten toimintaa saataisiin kannattavammaksi. Helpoimmat keinot ovat yleensä myynnin kasvattaminen tai kulujen leikkaaminen.
Laman ja taantuman jälkeen
Sekä taantuman alun että lopun täsmällisen ajankohdan ennustaminen on vaikeaa. Tällä hetkellä on olemassa ennusteita, joiden mukaan taantuma taittuisi taas vuoden 2024 alun tienoilla, jos ei taloudessa nähdä suurempia yllätyksiä. Kuten menneisyys on osoittanut, yllätyksiä on kuitenkin riittänyt.
Kansantaloudella on taipumus hakea ennemmin tai myöhemmin aina uusi tasapainotila, jolloin kysyntä ja luottamus talouteen lähtevät jälleen nousuun. Ennemmin tai myöhemmin on pakko investoida, rakentaa, kuluttaa ja kasvaa. Käytännössä kasvu voi kuitenkin olla olemattoman pientä vuosia, jopa vuosikymmeniä ja taantumaan voidaan ajautua myös uudelleen.
Lyhyt taantuma ei välttämättä vaikuta merkittävästi yritysten toimintaan pitkällä tähtäimellä, mutta pitkittynyt lama vaikuttaa. Parhaallakaan puskurilla varustettu yritys ei kestä loputtomasti heikkoja vuosia, jos kysyntä ei elvy, mutta kustannukset pysyvät. Lopulta osa yrityksiä kaatuu ja niiden tilalle syntyy uusia yrityksiä, aivan kuten muissakin talouden suhdanteissa.
| NFT:t ja kryptovaluutat sijoituskohteina | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kryptovaluutat | NFT | Crypto-ETF | Bitcoin (BTC) | |
| Ethereum (ETH) | Litecoin | Dogecoin | Web 3.0 | |
