Etusivu » Sijoittaminen » Stagflaatio – Mitä se tarkoittaa?

Stagflaatio – Mitä se tarkoittaa?

Stagnaatio ja inflaatio aiheuttavat stagflaation. Se on taloustilanne, jossa hintojen nouseminen, lama ja korkea työttömyys vaikuttavat samaan aikaan. Outo taloudellinen ilmiö 1970-luvulta, jonka piirteet heijastuvat nykyiseen maailmantilanteeseen Ukrainan sodan aiheuttaman kiihtyvän inflaation takia. Pohjustetaan asiaa taloustieteellisillä termeillä ja taloustieteen historialla kokonaiskuvan piirtymiseksi. Käydään läpi maailmantalouden korttitaloefekti, jossa kaikki liittyy kaikkeen ja toisiaan seuraavat kriisit luovat olosuhteet stagflaatiolle. Löydetään perusteltuja yhtäläisyyksiä nykyisen maailmantalouden ja 1970-luvun maailmantalouden välillä. Artikkelissa peilataan stagflaation vaikutuksia asuntojen hintoihin, korkoihin, osakkeisiin ja sijoittamiseen.

Tekstissä käydään syvällisemmin läpi mistä stagflaatio johtuu ja kuinka yksityinen ja julkinen talous voi selvitä siitä. Mainitaan aloja, jotka todennäköisesti selviytyvät inflaatiosta ja stagflaatiosta ja ovat järkeenkäypiä sijoituskohteita. Arvioidaan mitä yritysten kannattaa tehdä selvitäkseen stagflaatiosta mikäli se on lähitulevaisuudessa mahdollinen kehityssuunta. Jutussa käydään Euroopan keskuspankin näkökulmia stagflaatioon ja inflaation elvytystoimiin. Mietitään ja ennakoidaan seuraavan tulevan talouden noususuhdanteen piirteitä ja painopisteitä menestyksen näkökulmasta.

Stagflaatiota puidaan sekä ongelmana että mahdollisuutena, koska ei ole selvää, että se on tulossa maailmantalouden riesaksi. Ei ole yhtä selkeää vastausta miksi stagflaatiota esiintyy tai miten maailmantalous voisi siitä elpyä. Korkojen nostamisesta löytyy sekä hyvät että huonot puolensa stagflaation näkökulmasta. Stagflaatiota voi esiintyä paljon lyhyellä aikavälillä, mutta pysyvää ilmiötä siitä ei odoteta, koska rahapolitiikan päättäjät ovat tilanteen tasalla. Mietitään onko järkeä jäädä väliaikaisten kustannuspaineiden alle vai jäädäänkö kärsivällisesti seuraamaan tilanteen kehittymistä. Stagflaatio on arvoitus, joka kaihertaa maailman parhaita taloustieteilijöitäkin ilmiön harvinaisessa esiintyvyydessä. Ilmiön laajuus tuo omat mausteensa niin tavalliselle kuluttajalle, sijoittajalle kuin taloustieteilijällekin. Stagflaatio kasvattaisi yhteiskunnallista levottomuutta ja yleistä turvattomuuden tunnetta. Energian omavaraisuus onkin yksi suuri teema ja muuttuja myös stagflaatiossa, samoin ruokaturva sijoittamisen näkökulmasta. Vihreä siirtymä on suuri inflaatiota pysäyttävä tekijä. Samaan aikaan nousevat energiakustannukset nostavat asumisen hintaa ja luovat suotuisat olosuhteet asuntosijoittajille.

Mitä tarkoittaa stagflaatio?

Sana stagflaatio tulee pysähtyneisyyden ja inflaation yhdistelmästä. Stagflaation taloustilanteessa esiintyy korkeaa inflaatiota, korkeaa työttömyyttä ja lamaa. Stagflaatio tarkoittaa talouden pysähtyneisyyttä ja hintojen nousua. Taloustieteessä stagflaatiolle on löytynyt luonnollisimmaksi selitykseksi työmarkkinoiden jäykkyys ja rahan hinta suhteessa hyödykkeisiin. Stagflaatiota selittävän NAIRU-teorian mukaan työllisyyttä ei voida kasvattaa ilman kiihtyvää inflaatiota eikä työttömyys riipu inflaatiosta.

Stagflaation aikana ihmisten ostokyky heikkenee, koska hinnat nousevat, mutta tulot laskevat laman takia. Hintojen nousu tarkoittaa huonoa taloustilannetta ja talouskasvun pysähtymistä. Tällä tavalla stagflaatio on kytköksissä myös lamaan. Hintojen nousu osuu pahiten työttömiin ja tiukalla budjetilla eläviin. Työttömyysasteen noustessa hintojen mukana lomautetut joutuvat käyttämään säästöjään entistä nopeammin. Kulutusmenojen hidastuessa yritysten tulot laskevat ja yritystenväliset B2B-kaupat kärsivät.

Stagflaatio on noussut jälleen puheenaiheeksi, koska nykytilanteessa nähdään paljon yhtäläisyyksiä 1970-luvun tilanteeseen. Yksi tärkeimmistä yhtäläisyyksistä on inflaation kiihtyminen Yhdysvalloissa ja euroalueella. Toinen yhtäläisyys 1970-luvulle on inflaatiota kiihdyttänyt energian ja raaka-aineiden kallistuminen. Muita yhtäläisyyksiä ovat korkeat työttömyysasteet, talouspoliitikkojen huolettomuus inflaation kiihtymisestä ja valtioiden raskas velkaantuminen. Käynnissä on stagflaation kaltaisia kehityskulkuja ja tämä on otettava vakavasti. Rahapolitiikassa ratkaisevaa on miten normalisointi eli viime vuosien voimakkaan elvytyksen purkamista jatketaan ilman, että kasvu näivettyy ja työttömyys nousee euroalueella.

Rahapolitiikkaa normalisoidaan asteittain. Osto-ohjelmien netto-ostot lopetetaan ja ohjauskorkoja nostetaan. Stagflaatio on mahdollinen jos keskuspankki ei pidä kiinni vihjaamistaan rahapolitiikan kiristyksistä, jolloin inflaatio pysyy pitkään hyvin nopeana. Rahapolitiikka on reaalikoron näkykulmasta elvyttävää.

Mistä stagflaatio johtuu?

Stagflaatio johtuu yhden tai useamman taloutta koettelevan kriisin yhdistelmästä ja stagflaatiota on pidetty hyvin epätodennäköisenä ennen nykyistä maailmantilannetta, jossa ollaan selviytymässä maailmanlaajuisesta koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta Euroopassa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voi laajetessaan viedä Euroopan talouden taantumaan.

Sodat ja pandemiat aiheuttavat stagflaatiota, koska modernia talousjärjestelmää ei ole suunniteltu kestämään poikkeusoloja ja talouspakotteita. Stagflaatiossa kaikki hinnat alkavat nousemaan, koska maailmantaloudessa kaikki liittyy kaikkeen. Epävarman maailmantilanteen pitkittyminen johtaa talouden hidastumiseen. Jos noidankehää ei saada katkaistua ajoissa, inflaatio jatkaa kiihtymistään ja seurauksena on lama ja stagflaatio.

Stagflaation edellytykset täyttyvät kun hinnat ovat nousussa, mutta valuutta on menettämässä arvoaan eikä todellista työpaikkoja luovaa kasvua tapahdu. Stagflaatio voi olla yhdistelmä tiukkoja liiketoimintasäännöksiä ja korkeita veroja. Se voi olla seurausta myös maan rahahuollon nopeasta kasvusta.

Stagflaation mahdollisuus kasvaa jos kysyntä maailmantaloudessa ohjautuu hyödykkeisiin, joiden tuotannossa on jäykkyyksiä. Kokonaiskysynnän kasvu jää heikoksi kun yksityinen ja julkinen investointihalukkuus pysyy heikkona ja varovaisena. Palkansaajat alkavat vaatia palkankorotuksia hyödykkeiden nousevien hintojen takia, mutta yritykset siirtävät nousevat kustannukset hyödykkeiden hintoihin ja syntyy nimellistä BKT.ta kasvattava dynamiikka. Rahapolitiikkaa kiristetään varovasti pysyvän inflaation pelossa, mikä vähentää yksityistä investointihalukkuutta, mutta talouden ei uskota vaipuvan taantumaan tai kysyntä-velkadeflaatioon. Joillakin alueilla ja toimialoilla nähdään vahvaa kasvua ja uusia innovaatioita, mikä hyvittää toisten alojen romahdusta niin, että jäädään nettokasvun puolelle.

Mikä on stagflaatio finanssimarkkinoilla?

Sijoittajat kiinnittävät huomiota stagflaatiosta johtuvaan kustannusten nousuun, joka vaikuttaa tuloksiin. Stagflaatiossa sijoitusten arvot laskevat ja se iskee suurimpaan osaan osakkeita, koska talous on laskusuunnassa. Nousseet kustannukset kannattaakin lisätä myyntihintoihin tasoittamaan inflaatiota mikäli mahdollista. Sijoittaminen kannattaa defensiivisillä, konservatiivisilla toimialoilla oleviin yhtiöihin. Tällaisia sektoreita ovat kiinteistönvälitys, juomat, puhelinyhtiöt, vähittäiskauppa ja henkivakuutus. Muita kannattavia sijoituksia ovat ruoka ja tupakka, apteekin tuotteet ja käyttötavarat. Sykliset sektorit kuten rakennusala ja tekniset laitteistot kärsivät.

Väliaikaiset kustannuspaineet kannattaa käydä läpi sijaiskärsijänä parempia aikoja odotellessa. Stagflaatiossa arvokkaimmat yhtiöt ovat niitä, jotka pystyvät kilpailemaan kuluttajahinnoilla ja jotka myyvät välttämättömyystuotteita. Voimakkaat brändit ovat turvallisia sijoituskohteita jalometallien ja maatilan ohella, koska ne tarjoavat suojaa inflaatiota ja nousevia hintoja vastaan. Riskien hajauttaminen on järkeenkäypä strategia. Stagflaation avulla osoitetaan liiketoiminnan suhdannekestävyys.

Korkomarkkinoilla reaalikorot ovat romahduspisteessä stagflaation seurauksena. 1979-1983 Paul Volcker tuli tunnetuksi stagflaation pysäyttäjänä ainakin inflaation osalta vaikka Amerikan talous putosi tuolloin lamaan. USA:n prime-korkojen noustessa kaksinumeroisiksi inflaatio laski. Volckerin aikainen harppaus työttömyydessä osoittaa, että Volcker saattoi luottaa työttömyyden korjaavan itsestään ja palauttavan luonnollisen kurssin kohtuullisessa ajassa.

Miten stagflaatio näkyy asuntomarkkinoilla?

Stagflaatiosta kärsivät varsinkin isojen asuntojen omistajat. Stagflaatio nostaa etenkin asumisen ja korjaamisen hintoja ja se kasvattaa vuokralla asumisen suosiota. Energian, ruuan ja rakennusmateriaalien hinnat jatkavat nousuaan ja se nostaa uuden rakentamisen hintaa.

Stagflaatiolla on negatiivinen vaikutus asuntojen hintoihin, mutta tietyt poikkeuskohteet voivat säilyttää arvonsa, koska stagflaation vaikutus riippuu asuinsijainnista ja pakollisen kulutuksen tasosta. Kasvukeskuksetkaan eivät ole turvassa asuntomarkkinoiden negatiiviselta stagflaatiolta. Uusien ja olemassa olevien kotien hintojen nousu johtaa myös nouseviin vuokriin mikä on hyvä uutinen asuntosijoittajille.

Ihmisille saattaa tuottaa aiempaa suurempia vaikeuksia muuttaa suurempaan tai pienempään asuntoon varsinkin jos heillä on kiinteäkorkoinen asuntolaina matalammalla korolla kuin he pystyisivät uudestaan saamaan. Useammat vanhukset päättävät ikääntyä paikoillaan sen sijaan, että muuttaisivat eläkkeelle. Ensikodista muuttavat perheet saattavat nähdä nousevat asumiskustannukset lamaannuttavina joten suuremman talon asemasta he saattavat haluta parannella nykyistä kotiaan. Stagflaatio osuisi pahimmin ensikodin ostajiin, jotka jäävät pois markkinoilta nousevien korkojen takia. Jos palkat nousevat samaa tahtia kuin inflaatio, asioitten pitäisi pysyä nykyisellään.

Mitkä ovat stagflaation tulevaisuusnäkymät?

Euroopan keskuspankin mukaan reflaatio kuvaa nykyaikaa paremmin kuin stagflaatio. Reflaatio on inflaation muoto, joka kuvaa hintojen elpymistä kun hintataso on pudonnut nousun alapuolelle. Reflaatiossa nostetaan kassavirtaa ja lasketaan veroja. Odotettu inflaatio on kuitenkin aiemmin oletettua korkeampi ja pitempi, koska sitkeämmät toimitusten ruuhkautumiset aiheuttavat, että osa odotetusta tuotannon kasvusta ja kysynnästä tälle ja ensi vuodelle saattaa aineellistua myöhemmin. Hintojen nousun ennustetaan pysähtyvän ensi vuoden aikana, mutta sen laajuudesta ja tahdista ei ole varmuutta. Inflaation laskun katsotaan olevan riippuvainen vihreästä siirtymästä energiahinnoissa ja toimitusten kapasiteetin saavuttamisesta nykyistä nopeaa kysyntää vastaavaksi.

Rahapolitiikan päättäjien odotetaan keskittyvän laajaan seurausten kirjoon varmistaakseen, että he pystyvät toteuttamaan lupauksensa. Rahapolitiikkaa ei tule kiristää liian varhaisessa vaiheessa vastauksena väliaikaiseen ja lyhytaikaiseen inflaation piikkiin. Toisaalta on pidettävä mielessä odotetun talousmarkkinoiden noususuuntauksen riskit inflaatioon peilaten. On säilytettävä mahdollisuus toimia tarvittaessa tilanteen edellyttämällä tavalla pitämällä yllä luottamusta päättäväisyyteen puolustaa hintojen vakautta ja estää inflaation odotuksiin tarttuminen rahapolitiikassa ja talousmarkkinoilla. Keskuspankit ovat estäneet nopean talouskasvun heikentymisen suurella elvyttävällä rahapolitiikalla.

Pitkäjänteisen stagflaation mahdollisuus on lähellä nollaa, mutta se voidaan saavuttaa kuukaudeksi tai pariksi. Länsimaihin syntyisi hetkellisesti huonoimmat taloudelliset olosuhteet vuosikymmeniin ja se kasvattaisi yhteiskunnallista epävarmuutta. Stagflaation hallitseminen voi koitua vaikeaksi jopa keskuspankeille, koska selkeää ulospääsyä siitä ei ole. Huonossa taloustilanteessa korkojen nostamisella on seurauksensa ja se todennäköisesti vain pahentaa tilannetta. Korkojen nousu nimittäin vähentää lainojen ottoa ja hidastaa taloutta.

Seuraava talouden noususuhdanne perustuu automaatioon ja robotiikkaan ja merkittävään kehitykseen kuljetusalalla kuten nopeaan matkustamiseen, sähköautoihin ja avaruuden tutkimiseen ja turismiin. Muita hyviä menestyjiä stagflaation aikana ovat ruuan tuottajat, virvoitusjuomat, taloustavarat, käyttötavarat ja apteekin tuotteet. Halpakauppojen ennustetaan selviävän hyvin, koska kustannustehokkaalla toimintamallilla pystytään tarjoamaan sama tuote edullisempaan hintaan ja se tuo yrityksille uusia asiakkaita. Tämä tapahtuu hajauttamalla ostot uusiin kohteisiin edullisten hintojen perässä.

Eri toimialat ja aiheet sijoituskohteina
Arvoyhtiöt Aseteollisuus Aurinkoenergia Autoteollisuus Avaruusteknologia
Biotech Clean Energy Digitalisaatio Elektroniikkateollisuus Elintarviketeollisuus
Energia Esports & Gaming Fintech Hopea Hyödykkeet
Ilmastonmuutos Infrastruktuuri Internet Jalometallit Joukkolainat
Joukkorahoitus Kaasuteollisuus Kaivosteollisuus Kannabisosakkeet Kasvuyhtiöt
Kemianteollisuus Kiertotalous Kiinteistötekniikka Kiinteistöyhtiöt Konepajat
Kryptovälittäjät Kuljetus- ja logistiikka Kulta Kuluttajatuotteet Kybeturvallisuus
Lentoyhtiöt Listaamattomat yhtiöt Listautumisannit Litium-/Akkuteknologia Loma-asunnot
Luksustuotteet Luonnonvarat Lääketeollisuus Maailman suuryhtiöt Maatalous
Matkailu ja turismi Megatrendit Meriteollisuus Metaverse Metsä
Mikro- ja pienyhtiöt Milleniaalit Muumimukit Palladium Pankki- ja finanssiala
Paperi- ja metsäteollisuus Perusteollisuus PK-yritykset Puhdas vesi Puolijohdeteknologia
Raaka-aineet Rahoituspalvelut Rakennusala Rannekellot Ravintolat ja hotellit
Robotiikka ja automaatio Ruokatuotanto S&P 500 Sosiaalinen media Syntiosakkeet
Teknologia Teknologiajätit Tekoäly (AI) Telecom ja media Teollisuustuotteet
Terveydenhuolto Tietoliikennepalvelut Toimitilat ja liikekiinteistöt Tuulivoima Uhkapeliala
Uraani ja ydinvoima Valmistava teollisuus Valtionyhtiöt Verkkokaupat Viinit
Vehnä ja viljat Vertaislainat Vety Väestön ikääntyminen Vähittäiskauppa
Yleishyödylliset palvelut Yrityslainat Öljy Öljyntorjunta Muoti- ja vaateteollisuus
NFT:t ja kryptovaluutat sijoituskohteina
Kryptovaluutat NFT Crypto-ETF Bitcoin (BTC)
Ethereum (ETH) Litecoin Dogecoin Web 3.0
Maat ja alueet sijoituskohteina
Afrikka Australia Brasilia Espanja Etelä-Korea
Helsingin pörssi Hollanti Indonesia Intia Italia
Japani Kiina Norja Portugali Ranska
Ruotsi Saksa Singapore Sveitsi Taiwan
Tanska Thaimaa Turkki Vietnam Viro
Lontoon pörssi New Yorkin pörssi NASDAQ-pörssi Saksan pörssit Etelä-Amerikka
Kaakkois-Aasia Kaukoitä Kehittyvät markkinat Lähi-itä Latinalainen Amerikka
Tyynenmeren alue Pohjois-Amerikka Pohjoismaat
Sijoittamisen sanasto ja oppaat
Arvo-osuustili Asuntosijoittaminen ETF-rahastot Forex-CFD Impact Investing
Kansainväliset osakkeet Kiinteistösijoittaminen Korkoa korolle Korkorahastot Valuuttakurssit
Lapselle säästäminen Osakerahastot Osakesäästötili Osakesijoittaminen Taantuma ja lama
Säästötilit Pörssiosakkeet Puskurirahasto Rahamarkkinarahastot Rahastosijoittaminen
Valtion obligaatiot Valuutta ETF Yhdistelmärahastot Airbnb-asuntosijoittaminen Stagflaatio
Deflaatio Inflaatio Indeksirahastot Alustatalous Lyhyeksi myynti
Kuukausisäästäminen Eläkesäästäminen Strukturoidut sijoitustuotteet Vakuutussäästäminen Toukokuuilmiö