S&P 500 -indeksi sijoituskohteena

Monille sijoittajille sijoittamisen suurin haaste on sijoituskohteiden valinta. Yhdenkin hyvän sijoituskohteen löytäminen vaatii aikaa ja vaivaa, puhumattakaan monista eri sijoituskohteista. Harvoilla meistä on aikaa ja kyvykkyyttä tutkia satoja erilaisia sijoituskohteita ja tehdä valistuneita päätöksiä sijoittamisen suhteen. Tämän takia indeksisijoittaminen on hyvä vaihtoehto sijoittajalle.

Tutustu eri sijoitusalustoihin

Alusta	Sijoituskohteet	Siirry
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin ja ETF:iin	Siirry
Nordnet on Pohjoismaiden johtava osakkeiden, rahastojen ja muiden pörssinoteerattujen arvopapereiden kaupankäyntiä tarjoava nettipankki. Nordnet tarjoaa palveluita, jotka tekevät säästämisestä ja sijoittamisesta helppoa, fiksua ja kannattavaa.
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin, kryptoihin ja valuuttoihin	Siirry
eToro on johtava sosiaalisen kaupankäynnin alusta, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia mahdollisuuksia sijoittaa pääomamarkkinoille. eToron innovatiivisella CopyTrader-ominaisuudella voit automaattisesti kopioida muiden sijoittajia.
	Sijoita kiinteistövakuudellisiin lainoihin	Siirry
Estateguru on virolainen joukkorahoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa kiinteistövakuudellisiin lainoihin. Esketit-alustan lainat ovat yrityslainoja, jotka sijaitsevat pääasiassa Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
	Sijoita kiinteistöprojekteihin	Siirry
Bulkestate on virolainen kiinteistösijoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa joukkorahoituksella kiinteistöprojekteihin. Sijoituskohteet sijaitsevat pääasiassa Latviassa.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
Esketit on irlantilainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttajalainoihin. Esketit-alustan kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Tanskaan, Latviaan, Tsekkeihin, Romaniaan, Puolaan, Georgiaan, Meksikoon ja Jordaniaan.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
ViaInvest on latvialainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen P2P-kuluttajalainoihin. ViaInvestin kautta on mahdollista sijoittaa mm. lainoihin Latviassa, Ruotsissa, Puolassa, Romaniassa ja Tsekeissä.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
PeerBerry on kroatialainen joukkorahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttaja- ja yrityslainoihin. PeerBerryn kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Espanjaan, Puolaan, Kazakstaniin, Moldovaan, Tsekkeihin, Filippiineille, Sri Lankaan, Keniaan, Intiaan ja Ukrainaan.
	Sijoita lyhytaikaisiin yrityslainoihin	Siirry
Debitum on latvialainen sijoitusalusta, joka mahdollistaa sijoittaminen yrityslainoihin. Debitumin tarjoamat sijoituskohteet sijaitsevat Virossa, Latviassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa.
	Sijoita kuluttajalainoihin Virossa	Siirry
Moncera on virolainen vertaislainapalvelu, jonka kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Virossa.
	Sijoita kuluttajalainoihin	Siirry
Monefit Smartsaver sijoitusalustan kautta on mahdollista sijoittaa CreditStar Groupin tarjoamiin lainoihin. CreditStar Group myöntää lainoja Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Virossa, Tsekeissä, Puolassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.
	Prop-trading alusta	Siirry
The Trading Pit on prop-kaupankäyntiin suunniteltu alusta, joka soveltuu mm. CFD- ja fuuturikaupankäyntiin.

Huom! Huomaathan, että tämä sisältö ei ole sijoitussuositus, -neuvo tai kehotus eikä sitä tule sellaiseksi käsittää.

Sijoittamiseen pörssi- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Summarum Medialla ei ole suoria sijoituksia tässä artikkelissa mainittuihin yksittäisiin osakkeisiin. Sijoitustoimintamme keskittyy ainoastaan indeksirahastoihin.

Mikä ihmeen indeksi?

Indeksi tarkoittaa ”koria”, johon on kerätty useampia eri sijoituskohteita. Indeksien tarkoitus on näyttää laajempi kokonaisuus, esimerkiksi samalla toimialalla tai samalla maantieteellisellä alueella toimivien yritysten yleistä kehitystä. Indeksin avulla sijoittajat voivat arvioida sekä itse korin kehitystä, että myös yksittäisten yritysten kehitystä laajempaa kokonaisuutta vastaan. Esimerkiksi sijoittaja voi arvioida Applen osakkeen kehitystä teknologiayhtiöindeksiä vastaan, ja arvioida onko Applen osake kehittynyt toimialansa keskiarvoa paremmin tai huonommin.

Nykyään on olemassa todella monenlaisia indeksejä. Vaikka merkittävä osa indekseistä arvioi nimenomaan jonkin osakemarkkinoiden osan kehitystä, on olemassa myös indeksejä, jotka mittaavat yhdistelmäkoreja, joissa on osakkeiden lisäksi joukkovelkakirjalainoja tai jotain monimutkaisempiakin sijoituskohteita, kuten johdannaisia. Myös Helsingin pörssin yrityksistä on muodostettu indeksejä. On olemassa sekä yleisindeksi, joka ottaa painotetusti huomioon kaikki Helsingin pörssin listan yritykset, että indeksejä joissa on valikoitu tiettyjä yrityksiä listalta, kuten OMXH25-indeksi, joka sisältää Helsingin pörssin 25 suurinta yritystä.

Mikä ihmeen S&P 500?

S&P 500 on ehdottomasti maailman kuuluisin indeksi. Kyseinen indeksi on Standard & Poor’s -yhtiön ylläpitämä, ja se koostuu 500 markkina-arvolla mitattuna suurimmasta Yhdysvaltalaisesta yrityksestä, jota löytyy pörssistä. Indeksin ylläpitämisellä tarkoitetaan sitä, että S&P tarkkailee jatkuvasti Yhdysvaltalaisten pörssiyritysten markkina-arvoja, ja tarvittaessa muokkaa indeksiä jos markkina-arvojen muutoksien takia joku yritys putoaa 500 suurimman yrityksen joukosta ja toinen nousee tilalle.

S&P 500 on erittäin suosittu sijoituskohde. Useat Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittavat rahastot pohjautuvat S&P 500:n ja monesti ajatellaan, että kyseinen indeksi näyttää koko Yhdysvaltain osakemarkkinan karkeaa suuntaa. Koska kyseinen indeksi sisältää yrityksiä kaikista Yhdysvaltain eri pörsseistä, antaa se laajemman kokonaiskuvan koko Yhdysvalloista kuin esimerkiksi New Yorkin pörssin yleisindeksi.

On kuitenkin hyvä huomioida, että S&P 500 ei ole mikään täydellinen kuva Yhdysvaltain osakemarkkinasta. Listalla on nimensä mukaisesti vain Yhdysvaltain suurimpia yrityksiä, joten indeksi ei kerro mitenkään siitä, miten pienemmät yritykset kehittyvät. Lisäksi tietyt toimialat dominoivat rajusti indeksiä; 60% indeksistä on informaatioteknologiaa, rahoitusalaa ja terveydenhuoltoa.

Miksi sijoittaisin indeksiin?

Vaikka indeksien alkuperäinen ajatus on ollut kuvata tällä tavoin suuremman kokonaisuuden kehittymistä, tarjoavat indeksit myös selkeitä etuja sijoittamisen kannalta. Ensinnäkin, indeksiin sijoittamalla varmistaa itselleen paremman hajauttamisen kuin yksittäiseen yritykseen sijoittamalla. Täten varmistaa, etteivät kaikki sijoittajan panokset ole yhdessä kortissa kiinni.

Usein sanotaan, että hajauttaminen, eli se, että sijoitussalkussa on järkevä määrä erilaisia sijoituksia, jotka eivät ole toisistaan riippuvaisia, on ainoa ilmainen lounas mitä sijoittajalla on saatavilla. Indeksiin sijoittamalla saa itselleen laajan hajautuksen. Toki on hyvä huomioida, että indeksistä riippuen kaikki yritykset, joita indeksissä on, saattavat olla samalla toimialalla tai samalla maantieteellisellä alueella, eli oikeasti tehokas hajautus ei ole aina taattu.

Indeksien kautta on myös hyvä sijoittaa alueelle tai toimialaan, jota ei tunne kovinkaan hyvin. Monien mielestä parhaisiin sijoitustuottoihin pääsee valitsemalla yrityksiä, jotka tuntee hyvin ja joiden toiminnan ymmärtää läpikotaisin. Tämä on helpompaa omalla kotimarkkinalla, eli meidän suomalaisten tapauksessa Helsingin pörssissä, josta on helppo löytää tuttuja ja selkeitä yrityksiä. Kun mennään kauemmas kotoa ja tutuista toimialoista, on kuitenkin vaikeampi valikoida yksittäisiä yrityksiä. Esimerkiksi Yhdysvaltalaisista tekoälytoimialan yrityksistä voi olla vaikea valikoida yksittäisiä sijoituskohteita täältä käsin, kun tietoa on rajatusti saatavilla. Valikoinnin sijaan voi kuitenkin sijoittaa esimerkiksi toimialan yleisindeksiin, jolloin pääsee helpommin käsiksi toimialan yrityksiin.

Miten indeksiin voi sijoittaa?

Indekseihin sijoittaminen on suhteellisen helppoa. Vaikka indeksiin sijoittaminen on mahdollista sitenkin, että selvittää indeksin sisällön verkosta ja ostaa jokaisen indeksiin sisältyvän yrityksen osaketta, on paljon helpompaa ostaa osuuksia indeksirahastosta. Indeksirahastoon sijoittamalla sijoittaja automaattisesti ostaa osuuden jokaista indeksiin kuuluvaa yritystä. Yleensä minimisijoitukset ovat kymmenestä eurosta ylöspäin, mikä sopii hyvin myös säännölliseen sijoittamiseen kuukausittain tai jopa viikoittain.

Rahastoon sijoittamalla toki maksaa hallinnointikulua, eli pieni osa tuotosta (tai sijoituksen pääomasta, mikäli tuottoa ei ole tullut) menee vuosittain rahaston ylläpitäjälle, mutta toisaalta rahasto pitää huolta siitä, että indeksi pysyy ajan tasalla. Jos indeksiin kuuluvissa yrityksissä tapahtuu muutoksia, ei sijoittajan itse tarvitse murehtia asiasta.

Indeksirahastoja on kahdenlaisia. On niin sanottuja perinteisiä rahastoja ja pörssinoteerattuja rahastoja, eli ETF:iä. Sijoittajan näkökulmasta ero näiden välillä on erittäin pieni. Suurin ero perinteisen rahaston ja ETF:n välillä on se, että ETF:llä voi käydä kauppaa reaaliajassa pörssin aukioloaikojen puitteissa, kun taas perinteisten rahastojen kaupankäynti tapahtuu viiveellä, käytännössä rahoja siirretään rahastoihin sisälle ja ulos kerran päivässä. Usein ETF-rahastojen kulut ovat perinteisiä rahastoja pienemmät, mutta indeksirahastojen osalta ero on hyvin pieni, sillä perinteisetkin indeksirahastot ovat useimmiten suhteellisen edullisia.

Onko indeksisijoittamiselle järkeviä vaihtoehtoja?

Indeksirahaston vastakohta ja vaihtoehto on aktiivisesti hoidettu rahasto. Aktiivisesti hoidetussa rahastossa rahaston hoitaja pyrkii tekemään aktiivisia sijoituspäätöksiä ja voittamaan indeksin, siinä missä indeksirahasto seuraa orjallisesti indeksiä ja kulujensa takia aina tuottaa hieman (kulujen verran) vähemmän kuin indeksi. Hyvä aktiivisesti hoidettu rahasto voi tuottaa enemmän kuin indeksi, mutta suuri osa aktiivisesti hoidetuista rahastoista ei päihitä indeksejä, ainakaan pitkällä aikavälillä.

Aktiivisesta salkunhoidosta on hyötyä silloin, jos halutaan sijoittaa sellaisiin kohteisiin, joihin on haastava rakentaa indeksiä. Yleisimmin tällaisia kohteita ovat pienet yhtiöt, nousevat toimialat ja kehittyvät markkinat. Esimerkiksi Aasian tai Etelä-Amerikan indeksirahastoissa usein korostuvat suuret valtionyhtiöt, jotka eivät välttämättä ole sijoittajan näkökulmasta kiinnostavimpia sijoituskohteita alueella. Paikallistuntemuksella varustettu hyvä aktiivinen salkunhoitaja saattaa pystyä löytämään parempia ja kiinnostavampia sijoituskohteita alueella. Kannattaa kuitenkin huomioida, että näissäkään tapauksessa aktiivinen salkunhoito ei takaa sitä, että tuottoa oikeasti tulisi, etenkään enempää kuin indeksistä.

Mitä huomioida kun sijoitan S&P 500 -indeksiin?

On muutama asia, jota on syytä huomioida kun päättää lähteä sijoittamaan S&P 500-indeksirahastoon. Tässä osassa artikkelia näitä tärkeimpiä asioita on tuotu yleisellä tasolla esille.

Indeksi on indeksi

Lähtökohtaisesti samaan indeksiin sijoitetut rahastot kahdelta eri rahastoyhtiöltä ovat sijoitustensa kannalta täysin samanlaisia. Ei siis ole sijoituskohteiden kannalta väliä, ostatko S&P 500 -rahastoa rahastoyhtiö A:lta vai rahastoyhtiö B:ltä. Rahaston sisällä olevat sijoitukset ovat täysin samat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rahastot olisivat täysin samanlaisia. Rahastoilla voi olla eroa siinä, että kuinka suuri osa sijoituksista on itse sijoituskohteissa ja kuinka suuri osa pidetään käteisenä. Lisäksi osa rahastoista voi käyttää johdannaisia suorien osakkeiden lisäksi.

Nämä asiat ovat kuitenkin vain marginaalisella tavalla merkityksellisiä sijoittajalle, eivätkä tee isoja eroja tuoton osalta. Tässä esitellyt asiat eivät varsinaisesti tee rahastosta sen parempaa tai huonompaa, mutta usein indeksirahastoa ostaessa halutaan sellaista rahastoa, joka sijoittaa mahdollisimman suoraan indeksiinsä. Ellet tiedä miksi haluaisit suuremman osan sijoituksestasi käteiseen tai hyödyntää sijoittamisessasi johdannaisia, siitä ei todennäköisesti ole sinulle hyötyä.

Kuluilla on merkitystä

Yllä olevan samankaltaisuuden takia on tärkeää vertailla niitä asioita, mitä on mahdollista vertailla. Sijoitukset ovat samanlaisia samaan indeksiin sijoittavissa rahastoissa, mutta kuluissa voi olla paljon eroja. On hyvä huomioida, että kuluja voi olla myös monenlaisia. Useimmiten rahastoissa on merkintä-, lunastus- ja hallinnointipalkkiot.

Merkintäpalkkio maksetaan kertaluonteisesti siinä kun rahaa laitetaan rahastoon sisään. Jos laitat 100 € sisään ja merkintäpalkkio on 1 %, sijoituksesta otetaan 1 € pois rahan mennessä sisään ja vain 99 € sijoitetaan. Lunastuspalkkio toimii samoin, mutta silloin, kun rahaa nostetaan rahastosta ulos.

Hallinnointipalkkio peritään sijoituksesta siltä ajalta, kun raha on sijoitettuna. Palkkio esitetään vuositasolla, esimerkiksi 1 % p.a., mutta se peritään päivittäin. Päivittäinen kulu on siis vuosikulu jaettuna päivätasolle (esimerkin tapauksessa siis 1%/365 päivää).

Joissakin rahastoissa voi olla myös muunlaisia kuluja. Oleellista on kuitenkin vertailla ja selvittää eri kulut ennen kuin sijoittaa. Koska S&P 500 -indeksiin sijoittavien rahastojen tuotto on käytännössä sama joka rahastolla, suurin merkittävä tekijä tuoton kannalta on rahaston kulut. Mitä pienemmät kulut, sitä lähemmäs indeksin tuottoa sijoittaja pääsee.

Perinteinen vai ETF-rahasto?

Erot perinteisen ja ETF-rahaston välillä on esitetty jo ylempänä, mutta tämä on kolmas oleellinen asia sijoittajan kannalta. Suurta käytännön merkitystä ei rahaston muodolla perussijoittajalle ole, mutta mikäli haluaa käydä nopeammin ja aktiivisemmin kauppaa rahastolla ETF on ehdottomasti oikea valinta. Perinteiset rahastot ovat huomattavasti hitaampia liikkeissään. Lisäksi useimmiten ETF-rahastot ovat pienempikuluisia.

Nykyään molempia rahastoja on saatavilla käytännössä kaikille sijoittajille. Lähes jokainen pankki tarjoaa jonkinlaisia indeksirahastoja, ja Suomessa on useita rahastoyhtiöitä ja -välittäjiä, joiden kautta voi hankkia itselleen sopivaa indeksirahastoa.

Ehkä kuuluisin arvopaperivälittäjäyritys Suomessa on Nordnet, joka välittää useiden eri rahastoyhtiöiden tuotteita. Sen palvelussa pystyt helposti vertailemaan useita eri S&P 500 -indeksirahastoja sekä perinteisessä että ETF-muodossa. Tällainen palvelu, jossa näet usean eri palveluntarjoajan tuotteet esitettynä samalla tavoin tarjoaa helpon mahdollisuuden vertailuun ja itselle sopivimman ratkaisun etsintään.

Indeksissäkin on riskinsä

Lopuksi on hyvä todeta, että kaikessa sijoittamisessa on riski menettää osa tai jopa kaikki pääoma. Vaikka S&P 500 -indeksi näyttää hyvin Yhdysvaltain osakemarkkinan suuntaa, on tärkeää muistaa, että suunta ei ole aina ylöspäin. Historiallisesti osakkeet ja S&P 500 ovat tuottaneet hyvin pitkällä aikavälillä, mutta on paljon ajankohtia, missä sijoitus indeksiin on voinut olla rajustikin pakkasella.

Vaikka indeksi tarjoaa suhteellisen paljon hajautusta itsessään, riskin minimoimiseksi kannattaa harjoittaa myös ajallista hajauttamista. Se tarkoittaa sitä, että kertasijoittamisen sijaan laittaa sijoitukset sisään pienemmissä erissä pidemmän aikavälin aikana. Tämän on todettu pienentävän riskiä oleellisesti, sillä tasaisesti sijoittamalla varmistaa sen, että oma keskiostohinta liikkuu markkinan mukana.