Korkorahastot sijoituskohteena

Aivan kuten mitä tahansa muitakin rahastoja, myös korkorahastoja voisi verrata esimerkiksi salkkuun, joka pitää sisällään nipun tuottoa aikaan saavia arvopapereita. Ne voivat olla vaikka eri tyyppisiä ja eri riskitason sisältäviä lainoja, rahatalletuksia tai muita arvopapereita.

Tutustu eri sijoitusalustoihin

Alusta	Sijoituskohteet	Siirry
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin ja ETF:iin	Siirry
Nordnet on Pohjoismaiden johtava osakkeiden, rahastojen ja muiden pörssinoteerattujen arvopapereiden kaupankäyntiä tarjoava nettipankki. Nordnet tarjoaa palveluita, jotka tekevät säästämisestä ja sijoittamisesta helppoa, fiksua ja kannattavaa.
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin, kryptoihin ja valuuttoihin	Siirry
eToro on johtava sosiaalisen kaupankäynnin alusta, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia mahdollisuuksia sijoittaa pääomamarkkinoille. eToron innovatiivisella CopyTrader-ominaisuudella voit automaattisesti kopioida muiden sijoittajia.
	Sijoita kiinteistövakuudellisiin lainoihin	Siirry
Estateguru on virolainen joukkorahoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa kiinteistövakuudellisiin lainoihin. Esketit-alustan lainat ovat yrityslainoja, jotka sijaitsevat pääasiassa Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
	Sijoita kiinteistöprojekteihin	Siirry
Bulkestate on virolainen kiinteistösijoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa joukkorahoituksella kiinteistöprojekteihin. Sijoituskohteet sijaitsevat pääasiassa Latviassa.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
Esketit on irlantilainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttajalainoihin. Esketit-alustan kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Tanskaan, Latviaan, Tsekkeihin, Romaniaan, Puolaan, Georgiaan, Meksikoon ja Jordaniaan.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
ViaInvest on latvialainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen P2P-kuluttajalainoihin. ViaInvestin kautta on mahdollista sijoittaa mm. lainoihin Latviassa, Ruotsissa, Puolassa, Romaniassa ja Tsekeissä.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
PeerBerry on kroatialainen joukkorahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttaja- ja yrityslainoihin. PeerBerryn kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Espanjaan, Puolaan, Kazakstaniin, Moldovaan, Tsekkeihin, Filippiineille, Sri Lankaan, Keniaan, Intiaan ja Ukrainaan.
	Sijoita lyhytaikaisiin yrityslainoihin	Siirry
Debitum on latvialainen sijoitusalusta, joka mahdollistaa sijoittaminen yrityslainoihin. Debitumin tarjoamat sijoituskohteet sijaitsevat Virossa, Latviassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa.
	Sijoita kuluttajalainoihin Virossa	Siirry
Moncera on virolainen vertaislainapalvelu, jonka kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Virossa.
	Sijoita kuluttajalainoihin	Siirry
Monefit Smartsaver sijoitusalustan kautta on mahdollista sijoittaa CreditStar Groupin tarjoamiin lainoihin. CreditStar Group myöntää lainoja Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Virossa, Tsekeissä, Puolassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.
	Prop-trading alusta	Siirry
The Trading Pit on prop-kaupankäyntiin suunniteltu alusta, joka soveltuu mm. CFD- ja fuuturikaupankäyntiin.

Huom! Huomaathan, että tämä sisältö ei ole sijoitussuositus, -neuvo tai kehotus eikä sitä tule sellaiseksi käsittää.

Sijoittamiseen pörssi- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Summarum Medialla ei ole suoria sijoituksia tässä artikkelissa mainittuihin yksittäisiin osakkeisiin. Sijoitustoimintamme keskittyy ainoastaan indeksirahastoihin.

Korkorahastot sijoituskohteena

Korkorahastoilla on tyypillisesti pienempi riski ja matalammat tuotot verrattuna osakerahastoihin. On myös olemassa puhtaasti korkorahastoja ja lisäksi myös yhdistelmärahastot sisältävät korkosijoituksia.

Yhdistelmärahaston ideana toimii korkosijoittamisen ja osakesijoittamisen hyvien puolien yhdistäminen. Korot tuovat vakautta ja osakkeet mahdollisesti parempaa tuottoa. Yhdistelmärahasto voi pitää sisällään muutakin kuin korkoja ja osakkeita, mutta tämä yhdistelmä on kuitenkin aika yleinen.

Viime vuosien saatossa markkinoille on tullut yhdistelmärahastoja, jotka koostuvat korko- ja osakesijoitusten rinnalla reaaliomaisuudesta, kuten esimerkiksi metsästä tai kiinteistöistä. Korkorahaston tyypillinen tuotto-odotus liikkuu noin 2-4 % luokassa, mutta High Yield-rahastojen tuotto-odotus voi olla tätä korkeampi, noin 5% vuodessa. Sen sijaan osakerahastoissa tuotto-odotus voi olla jopa noin 7-8 %.

Korkorahaston toiminta perustuu siihen, että rahaston salkunhoitaja valitsee rahaston sopivat arvopaperit salkkuun sääntöjä noudattaen. Rahastot voivat pitää sisällään erilaisia arvopapereita, kuten esimerkiksi yrityslainoja, valtioiden lainoja tai joukkovelkakirjoja.

Rahaston sisältämille velkakirjoille maksetut korot lisäävät rahaston tuottoja. Jos esimerkiksi yritys on rahoituksen tarpeessa, lainalle on kuitenkin maksettava korkoa.

Sijoittaminen korkorahastoihin

Korkorahasto itsessään määrittää korkorahastojen sijoituskohteet. Arvon vaihteluväli on todennäköisyydellä matalin lyhyen koron rahastoissa ja rahamarkkinasijoituksissa, joiden tavoitteena on kolmen kuukauden Euribor-koron voittaminen. Tällainen rahasto toimii hyvänä vaihtoehtona tilitalletukselle tilanteessa, jossa rahojen tarve painottuu noin vuoden päähän ja täten ne pitäisi saada siksi aikaa jonnekin säilöön.

Sijoittajan on silti hyvä pitää mielessä, että puhuttaessa sijoittamisen alhaisesta riskiluokasta ei se tarkoita sitä, etteikö riskiä pääoman menettämisestä tai arvon alenemisesta olisi ollenkaan olemassa. Pitkän koron rahastot pitävät sisällään usein esimerkiksi pitkän laina-ajan valtionlainoja tai muita sopimuksia pitemmälle aikavälille.

Usein kuulee puhuttavan myös duraatiosta korkorahastojen yhteydessä. Sillä tarkoitetaan sitä aikaa, jolloin pääoma ja korkotuotto saadaan keskimäärin maksettua sijoittajalle. Kyseessä on siis mittari, joka mittaa tuoton hinnan riskejä.

Mitä lyhyemmästä duraatiosta on kyse, sitä pienempi riski tällöin on sekä päinvastoin. Jos duraatio on esimerkiksi 5, tällöin se tarkoittaa joukkovelkakirjan hinnan muuttumista 5%, jos korko muuttuu prosentilla.

High Yield-rahastot pitävät paikkaa korkorahastoissa korkeamman riskin ja korkeamman tuotto-odotuksen puolella. Myös roskalainoiksi kutsuttuja Hight Yieldejä kutsutaan huonomman luottoluokan yrityslainoiksi. Jos luottoriski on suurempi, tällöin ymmärrettävästi lainalta peritään korkeampaa korkoa.

Sen sijaan paremman luottoluokituksen lainoja kutustaan Investment Grade–nimellä.

Korkorahastojen tuotto-odotus ei ole kovinkaan korkea, sillä usein puhutaan noin 2-4 % vuosituotto-odotuksista. Koska arvon vaihteluväli pysyy korkorahastoissa yleensä aika maltillisena, ei täten suuret tuototkaan ole potentiaalisia. Tilanne voi tosin vaihdella erilaisten korkorahastojen sisällä.

High Yield-rahastoissa tuotto-odotukset ovat suuremmat kuin rahastoissa, jotka pitävät sisällään Investment Grade-lainoja perustuen riskin suurempaan todennäköisyyteen.

Miksi sijoittaa korkorahastoihin?

Useimmiten sijoittajia neuvotaan hajauttamaan. Hajauttaminen perustuu siihen, että eri sijoituskohteiden parhaat ja huonoimmat tulokset sattuvat eri aikoihin ja suhdanteiden eri kohtiin. Ajallinen hajauttaminen on hyvä keino riskinhallinnan kannalta, mutta niin on myös eri ominaisuusluokkienkin hajauttaminen

Jos kaikki sijoitettu omaisuus on osakkeissa kiinni, koko sijoitusvarallisuus on vaarassa kadota kokonaan esimerkiksi jonkin maailmanlaajuisen osakemarkkinakriisin seurauksena. Mutta osa varallisuudesta on mahdollista suojata, jos omistuksia on hajautettu myös muihin kohteisiin.

Tyypillisen nousukauden aikaan osakkeet saavat aikaan kovia tuottoja. Silti ainakin uusilta sijoittajilta saattaa alkaa unohtua perinteiset tuotto-odotukset, joiden odotukset kohdistuu eri sijoituskohteisiin. Jos korkorahaston tuotto-odotus normaalitilanteessa on muutaman prosentin, ei se tee siitä kovin houkuttelevaa osakkeista saataviin tuottoihin verrattuna.

Jotkut sijoittajat ovat kuitenkin keskittyneet tavoittelemaan juuri sitä muutaman prosentin tuottoja ja ovat siihen sangen tyytyväisiä. Näiden odotusten tavoittelu on realistista vuosikymmenten ajan, joten siksi matalampiinkin tuottoihin ollaan tyytyväisiä. Realistisiksi ei tosin voi kutsua vuosikausia jatkuvia kymmenien prosenttien tuottoja.

Kaikki ihmiset eivät ota mielellään riskejä, joten eivät kaikki sijoittajatkaan. Tämän takia on hyvä, että markkinat tarjoaa matalamman riskin vaihtoehtoja. Lisäksi iän karttuessa kovin riskialttiit sijoitukset eivät ehkä ole enää kovin järkevä vaihtoehto.

Hajauttamisen tärkeyttä ei voi kuitenkaan tarpeeksi korostaa ja tämä onkin yksityissijoittajan tärkeä pitää mielessä. Asiaa voi myös miettiä toisella tapaa, sillä yritykset ja valtiot voivat laskea liikkeelle joukkovelkakirjalainoja silloin, kun heillä on tarvetta rahoitukselle. Tämä vaihtoehto onkin pätevä näihin sijoittavien yhteisöjen ja ihmisten avulla.

Oobligaatiot ja debentuurit, joita myös joukkovelkakirjoiksi kutustaan, ovat siinä mielessä hankalia sijoituskohteita yksityisille ja piensijoittajille, että sijoittajalla pitäisi olla pääomaa huomattavan paljon miettiessä niihin sijoittamista. Mutta korkorahaston kautta sijoittaminen on mahdollista pienemmälläkin summalla.

Korkorahastojen kustannukset

Osakerahastoihin verrattuna korkorahastoissa on tyypillisesti matalammat kulut. Merkintä- ja lunastuspalkkiot pysyvät yleensä alle prosentissa. Osasyynä tähän ovat kaupankäyntikulut, jotka ovat korkosijoituksissa matalammat verrattuna tilanteeseen, missä rahasto ostelisi osakkeita. Kun tuotto-odotus pysyy matalampana, eivät tällöin kustannuksetkaan voi olla kovin korkealla tasolla.

Tuskin kukaan sijoittaja haluaa sijoittaa sellaiseen rahastoon, jonka tuotto-odotus on esimerkiksi 3 % ja kulut 2 %, sillä tällöin tuottoa saisi vain prosentin verran. Yhdistelmärahastoissa kulut saattavat olla tosin korkeammat.

Korkorahaston kulut eivät kuitenkaan automaattisesti ole matalammat osakerahastojen kustannuksiin verrattuna. Siksi rahastoon sijoittamista suunnitellessa sijoittajan olisi aina syytä tutustua ensin huolella avaintietoesitteeseen, joka kertoo rahaston kustannukset sekä muuta tärkeää tietoa.

Miten valita hyvä korkorahasto?

Korkorahaston valintaa miettiessä on sijoittajan tärkeää huomioida samoja seikkoja kuin muidenkin sijoituskohteiden valinnan suhteen. On hyvä miettiä esimerkiksi sitä, että haluaako ottaa enemmän riskejä ja sijoittaa huonomman luottoluokan omaaviin lainoihin vai haluaako sen sijaan tasaista, matalalentoista ja melko matalariskistä tuottoa.

Jos korkosijoituksia haluaa laittaa järjestykseen riskitason mukaisesti, silloin yleensä valtioiden lainoja pidetään matalariskisempinä yritysten lainoihin verrattuna. Jokainen valtio myös omaa oman luottoluokituksensa ja siinä voi esiintyä vaihtelua.

Sijoittajan olisi hyvä miettiä etukäteen myös sijoitusaikaa. Yleensä eniten pitkän duraation lainoihin vaikuttava tekijä on korkoriski. Jos aikomuksena on ottaa rahat käyttöön esimerkiksi vuoden kuluttua, tällöin rahamarkkinavälineet tai lyhyen koron rahastot voivat olla se kaikista paras vaihtoehto.

Sijoitusajan ollessa todella lyhyt on sijoittajan silloin syytä miettiä kannattaako sijoittaa ylipäätänsä mihinkään. Tilitalletuksena koron maksu on todella heikkoa ja inflaation vaara on myös aina olemassa. Mutta jos saman rahan kuitenkin päättää sijoittaa korkorahastoon, on tällöin pieni arvon laskemisen riski olemassa.

Jos aikomuksena on sijoittaa mihin tahansa rahastoon, kannattaa sijoittajan tällöin olla perillä rahaston säännöistä. Säännöissä on määritelty, mihin ja miten sillä on oikeus jakaa sijoitukset. Vaikka rahastolla olisi oma salkunhoitaja, ei hänellä silti ole täysin vapaat kädet rahaston varojen hallinnoimiseen, vaan hän toimii juuri rahastolle määriteltyjen sääntöjen mukaisesti.

Sijoittajan on myös hyvä miettiä mille alueelle maantieteellisesti haluaa sijoittaa.

Korkorahastojen riskit

Vaikka korkorahastot kuuluvat matalamman riskin rahastoihin, on riski silti olemassa aivan kuten kaikessa sijoittamisessa. Riski korkotason noususta, eli korkoriski, on tyypillinen korkorahastojen riskitekijä.

Osakerahastoon ei ole järkevää sijoittaa sellaista rahaa, jota sijoittaja tarvitsee pikimmiten käyttörahaksi. Lyhyen koron rahasto voisi tällöin olla se sopivin paikka, mutta vaarana voi olla korkotason äkillinen nousu vuoden aikana. Yleensä korkoriskillä kuitenkin on eniten vaikutusta koron rahastoihin.

High Yieldin lainoja sisältävissä rahastoissa riski voi olla koko lainan takaisinmaksun epävarmuudessa. Korkoriski ei tosin ole välttämättä näissä rahastoissa niin suuri kuin perinteisissä pitkän koron omaavissa rahastoissa. Lisäksi valuuttojen keskinäiset arvojen vaihtelut aiheuttavat myös osaltaan oman riskinsä.

Sijoittajan on kuitenkin tärkeä pitää mielessä sijoittamiseen kuluvat riskit joka tilanteessa.