Etusivu » Sijoittaminen » Mikä on deflaatio?

Mikä on deflaatio?

Lyhyesti sanottuna deflaatio tarkoittaa hintojen laskemista. Sen vastakohta on inflaatio, joka tarkoittaa hintojen nousua. Deflaatiota voidaan pitää kuitenkin toisinaan vakavampana taloudellisena ilmiönä kuin inflaatiota, sillä se voi aiheuttaa yrityksille heikkenevää taloustilannetta.

Deflaation vaikutuksia

Taloudellisessa tilanteessa, jolloin puhutaan hintatason yleisestä laskusta sekä rahan arvon kasvamisesta tietyllä aikajaksolla, käytetään nimitystä deflaatio. Deflaatio voi johtaa talouskasvuun, koska hintojen lasku voi lisätä ostovoimaa ja kasvattaa kysyntää. Tällöin voidaan todeta deflaatiolla olevan positiivinen vaikutus. Näin ei kuitenkaan usein ole, sillä hintojen laskiessa jäädään odottamaan vielä suurempaa hintojen laskua ja talouteen vapautuva raha pyritään laittamaan säästöön.

Vastaavasti kuitenkin deflaatio voi johtua myös ostovoiman heikkenemisestä ja kysynnän vähentymisestä, jolla on merkittäviä seurauksia. Tällaisessa tilanteessa deflaatio vaikuttaa olennaisesti tuotannon vähenemiseen, työllisyystilanteen heikkenemiseen sekä palkkojen laskemiseen. Yrityksille tämä voi tarkoittaa konkursseja tai suuria velkataakkoja sekä työntekijöiden irtisanomisia. Deflaatio vaikuttaa kuluttajien sekä yritysten ostokäyttäytymiseen, sillä ostopäätöksiä siirretään myöhäisempään vaiheeseen.

Velalliselle kalliimpi laina

Rahan arvon nouseminen ei ole velalliselle hyvä asia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi asuntolaina, joka on otettu matalamman rahan arvon aikaan, joudutaan maksamaan takaisin kalliimmalla. Tämä ei suoraan välttämättä näy lainanlyhennyksessä, koska kuukausittainen maksuerä usein pysyy saman suuruisena. Jos deflaatio kehittyy lainantakaisinmaksuajalla tarkoittaa kuitenkin sitä, että lainaa maksaa takaisin huomattavasti enemmän eli omaisuuden reaaliarvo pienenee. Deflaatiolla on muitakin huomattavia talousvaikutuksia.

Euroopan keskuspankki (EKP) asettaa inflaatiotavoitteen

Inflaatiotasotavoite Euroopan alueella on hieman alle kaksi prosenttia. Tämä tavoitetaso tarkoittaa, että silloin Euroopan keskuspankin (EKP) kokee taloudellisen tilanteen olevan vakaa ja ylläpitävän hyvinvointitasoa.

Inflaation ollessa matalammalla tasolla, kuin asetettu tavoitetaso, vaikutus työllisyystilanteeseen on vähentävä. Se johtuu siitä, että deflaatio johtaa kierteeseen, joka vaikuttaa taloustilanteeseen heikentävästi.

Deflaation vaikutukset säästäjälle ja sijoittajalle

Säästävälle henkilölle deflaatio vaikuttaa positiivisesti, sillä rahan arvohan kasvaa ja säästössä olevien rahojen suhteellinen arvo kasvaa. Deflaation aikana maksetut korot ovat säästäjälle hyödyllisiä toisin kuin inflaation aikana. Säästäjälle deflaatio tuo mahdollisuuden säästää enemmän, koska tuotteiden ja palveluiden hinnat laskevat entisestään.

Sijoitusten osalta deflaatio nähdään usein negatiivisena asiana, sillä talouskasvun pysähtyminen tai hidastuminen ja deflaatio laskee yritysten maksamia voittoja. Taloustilanteesta huolimatta yritys voi tehdä voittoa, tällöin deflaation merkitys sijoittajalle on olematon.

Yritystoiminnan vaikeus deflaatiossa

Yrityksille deflaatio tuo haasteita, sillä yritykset ottavat vähemmän lainaa yritystoiminnan kehitykseen tai uusiin innovaatioihin. Yrityslainan ottamista pidetään riskinä. Yritysten toiminnalle on tärkeää, että kehitystyö on jatkuvaa, jotta yrityksillä on mahdollisuus kilpailla muita yrityksiä vastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos rahoitusta ei oteta yhtä paljon, vaikuttaa se työllisyyteen: tuottavuus laskee ja työllisyys vähenee.

Työttömyyden lisääntyessä väestöllä on käytettävissään vähemmän rahaa ja näin ollen myös kulutus vähenee. Yrityksen menettävät asiakkaita, yritystoiminta ei ole enää tuottavaa ja kannattavaa, mikä tarkoittaa työntekijöiden irtisanomisia tai lomautuksia.

Käytännössä tämä vaikuttaa suoraan maan kustannuksiin, sillä maksettavien tukien määrä lisääntyy. Vastaavasti maan saamat tulot laskevat, koska työnteosta maksettavat verorahat vähenevät työttömyyden kasvaessa.

Kuluttajan epävarmuus

Hintojen lasku ei suoraan vaikuta positiivisesti kulutustottumusten kasvattamiseen tai pitämiseen ennallaan. Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta; mahdollisesta työllisyystilanteesta tai lomautuksista, epävarmuus tulevaisuudessa kohoavista kustannuksista tai muusta vastaavasta saa säästämään rahaa niin sanotusti pahan päivän varalle. Epävarmassa tilanteessa ei uskalleta käyttää rahaa, mikä omalta osaltaan pahentaa taloustilannetta.

Osa kuluttajista siirtävät ostopäätösten tekemistä, siinä toivossa, että hinnat edelleen laskevat. Suuremmat hankinnat halutaan tehdä huokeasti ja rahaa käytetään ainoastaan välttämättömiin menoihin. Säästäminen ja ostopäätösten siirtäminen on luonnollista, sillä jokainenhan haluaa turvata tulevaisuutensa tai säästää hankintojen tekemisessä.

Näin ollen säästäminen ja ostopäätösten siirtäminen yhdessä aiheuttavat kuitenkin vahinkoa taloustilanteeseen, koska varautujia on iso osa väestöstä. Toinen osa koostuu väestöstä, jolla ei työllisyystilanteen tai elämäntilanteen vuoksi ole käytettävissä rahaa, hintojen laskusta huolimatta.

Deflaation, inflaation ja stagflaation erot

Deflaatiossa yleinen hintataso laskee ja rahan arvo nousee, mutta kulutuskäyttäytyminen usein hidastuu. Ostopäätöksiä siirretään myöhempiin vaiheisiin mahdollisuuksien mukaan ja näin ollen kulutus vähenee olennaisesti, jolla on suora vaikutus yritysten toimintaan.

Inflaatiossa hinnat vastaavasti nousevat ja rahan arvo laskee, yleinen hinta taso nousee. Inflaatio vaikuttaa niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin kuluihin, sillä hintojen nousu näkyy merkittävästi kasvaneina kuluina.

Stagflaatio muodostuu stagnaatiosta ja inflaatiosta. Stagnaatio tarkoittaa talouskasvun heikkenemistä tai hidastumista huomattavasti. Stagflaatiossa maan työttömyyden määrä kasvaa ja maa ajautuu lamaan.

Deflaation aiheuttama kierre

Deflaatiosta ajatellaan syntyvän taloustilanteeseen pitkällä ajalla vaikuttava kierre. Hintojen laskiessa ja rahan arvon kasvaessa yritykset joutuvat miettimään kustannustehokkuuttaan, jotta niiden olisi mahdollisuus pitää yritystoiminta kannattavana. Deflaatio aiheuttaa yrityksille sen, että velkaa ei oteta toiminnan kehittämiseen, millä erityisesti tuoreempien yritysten osalta olisi suuri merkitys asemansa parantamiseen kilpailutilanteessa.

Useat yritykset päätyvät irtisanomaan tai lomauttamaan henkilökuntaa, koska liiketoiminta ei enää ole niin kannattavaa. Työttömyys lisääntyy, mikä aiheuttaa sen, että rahaa on vähemmän käytettävissä ja ylimääräisiä hankintoja ei tehdä. Ne kellä varallisuutta on, säästävät rahaa, jota vapautuu hintojen laskusta tai jäävät odottamaan suurempaa hintojen laskua suuremmissa hankinnoissa.

Valtion kustannukset kasvavat lisääntyneen työttömyyden myötä, mutta verotulot vastaavasti laskevat. Hintojen laskulla tavoitellaan ostovoiman kasvattamista ja taloudellisen tilanteen parantamista, mutta todellisuus taloustilanteessa on päinvastainen. Kierre on valmis.

Eri toimialat ja aiheet sijoituskohteina
Arvoyhtiöt Aseteollisuus Aurinkoenergia Autoteollisuus Avaruusteknologia
Biotech Clean Energy Digitalisaatio Elektroniikkateollisuus Elintarviketeollisuus
Energia Esports & Gaming Fintech Hopea Hyödykkeet
Ilmastonmuutos Infrastruktuuri Internet Jalometallit Joukkolainat
Joukkorahoitus Kaasuteollisuus Kaivosteollisuus Kannabisosakkeet Kasvuyhtiöt
Kemianteollisuus Kiertotalous Kiinteistötekniikka Kiinteistöyhtiöt Konepajat
Kryptovälittäjät Kuljetus- ja logistiikka Kulta Kuluttajatuotteet Kybeturvallisuus
Lentoyhtiöt Listaamattomat yhtiöt Listautumisannit Litium-/Akkuteknologia Loma-asunnot
Luksustuotteet Luonnonvarat Lääketeollisuus Maailman suuryhtiöt Maatalous
Matkailu ja turismi Megatrendit Meriteollisuus Metaverse Metsä
Mikro- ja pienyhtiöt Milleniaalit Muumimukit Palladium Pankki- ja finanssiala
Paperi- ja metsäteollisuus Perusteollisuus PK-yritykset Puhdas vesi Puolijohdeteknologia
Raaka-aineet Rahoituspalvelut Rakennusala Rannekellot Ravintolat ja hotellit
Robotiikka ja automaatio Ruokatuotanto S&P 500 Sosiaalinen media Syntiosakkeet
Teknologia Teknologiajätit Tekoäly (AI) Telecom ja media Teollisuustuotteet
Terveydenhuolto Tietoliikennepalvelut Toimitilat ja liikekiinteistöt Tuulivoima Uhkapeliala
Uraani ja ydinvoima Valmistava teollisuus Valtionyhtiöt Verkkokaupat Viinit
Vehnä ja viljat Vertaislainat Vety Väestön ikääntyminen Vähittäiskauppa
Yleishyödylliset palvelut Yrityslainat Öljy Öljyntorjunta Muoti- ja vaateteollisuus
NFT:t ja kryptovaluutat sijoituskohteina
Kryptovaluutat NFT Crypto-ETF Bitcoin (BTC)
Ethereum (ETH) Litecoin Dogecoin Web 3.0
Maat ja alueet sijoituskohteina
Afrikka Australia Brasilia Espanja Etelä-Korea
Helsingin pörssi Hollanti Indonesia Intia Italia
Japani Kiina Norja Portugali Ranska
Ruotsi Saksa Singapore Sveitsi Taiwan
Tanska Thaimaa Turkki Vietnam Viro
Lontoon pörssi New Yorkin pörssi NASDAQ-pörssi Saksan pörssit Etelä-Amerikka
Kaakkois-Aasia Kaukoitä Kehittyvät markkinat Lähi-itä Latinalainen Amerikka
Tyynenmeren alue Pohjois-Amerikka Pohjoismaat
Sijoittamisen sanasto ja oppaat
Arvo-osuustili Asuntosijoittaminen ETF-rahastot Forex-CFD Impact Investing
Kansainväliset osakkeet Kiinteistösijoittaminen Korkoa korolle Korkorahastot Valuuttakurssit
Lapselle säästäminen Osakerahastot Osakesäästötili Osakesijoittaminen Taantuma ja lama
Säästötilit Pörssiosakkeet Puskurirahasto Rahamarkkinarahastot Rahastosijoittaminen
Valtion obligaatiot Valuutta ETF Yhdistelmärahastot Airbnb-asuntosijoittaminen Stagflaatio
Deflaatio Inflaatio Indeksirahastot Alustatalous Lyhyeksi myynti
Kuukausisäästäminen Eläkesäästäminen Strukturoidut sijoitustuotteet Vakuutussäästäminen Toukokuuilmiö